Juhlarahojen arvo

Juhlarahoja valmistavat valtiolliset rahapajat. Suomessa juhlarahat valmistaa Suomen valtion omistama Suomen Rahapaja.  Juhlarahat lyödään yleensä jonkun merkkihenkilön tai tapahtuman kunniaksi. Kuten jo nimi sanoo, juhlaraha on oikea raha, jolla on jokin nimellisarvo. Useimmat valtiot lyövät vain rajoitetun määrän juhlarahoja, jonka seurauksena juhlarahojen arvo keräilykohteena on monesti rahan nimellisarvoa korkeampi.  Juhlarahat voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään: jalometalleihin lyödyt juhlarahat ja tavallisin metalliseoksiin lyödyt rahat.  Yleisin juhlarahoissa käytetty jalometalli on hopea ja hyvänä kakkosena tulee kulta. Jalometallisten juhlarahojen arvo on aina vähintään niiden sisältävän metallin arvo. Esimerkiksi ensimmäinen suomalainen euroarvoinen kultaraha on vuodelta 2002, ja sen nimellisarvo on 100 euroa mutta rahan sisältävän kullan arvo on yli 200 euroa. Suomessa lyödään vuodessa vain yhdenlaista kultaista juhlarahaa. Hopeisten juhlarahojen nimellisarvo on 10 euroa tai 20 euroa ja niitä lyödään Suomessa vuosittain noin 3–5 erilaista kolikkoa.  

Juhlarahahinnasto »

Sibelius hopearaha (A)Sibelius hopearaha (B)20 euron hopearaha100 euron kultaraha (A)100 euron kultaraha (B)Itämeri (A)Itämeri (B)Minna Canth (A)Minna Canth (B)

Juhlarahojen arvo säilyy

Suomessa valmistetaan nykyään selvästi vähemmän juhlarahoja kuin aikaisemmin, joten niiden ns. keräilyarvo (jota myös kutsutaan numismaattiseksi arvoksi) säilyy paremmin kuin aikaisemmin. Viimeisintä suomalaista kultarahaa, 100 euroa vuodelta 2017 "Suomi 100 vuotta", on lyöty vain 3 000 kappaletta. Tästä rahasta tulee keräilyharvinaisuus, sillä sitä keräävät muutkin kuin numismaatikot. Ensimmäinen euroarvoinen kultaraha, 100 euroa vuodelta 2002 "Keskiyön aurinko", on kaunis raha mutta sitä on lyöty 25 000 kpl, joten sillä ei ole varsinaista keräilyarvoa ja sen arvo perustuu puhtaasti rahan sisältämän kullan arvoon.

Mannerheim 50 euron juhlaraha (A)Mannerheim 50 euron juhlaraha (B)Jalkapallo (A)Jalkapallo (B)Suomi 100 (A)Suomi 100 (B)Scherfbeck (A)Scherfbeck (B)EU (A)EU (B)

Viiden ja kahden euron juhlarahat

Suomessa lyödään myös viiden euron ja kahden euron kupari/nikkeli juhlarahoja. Viiden euron juhlarahoilla on keräilyarvoa, koska lyöntimäärä on noin 50 000 kappaletta. Kahden euron juhlarahoja valmistetaan joka vuosi kaksi erilaista (tämä on euro-maissa yleinen sääntö), mutta lyöntimäärä on noin 500 000–1 500 000 kappaletta. Näitä rahoja Suomen Rahapaja laittaa pankkien kautta normaaliin kiertoon, joten varsinaista keräilyarvoa niillä ei ole. Erikseen lyödään pieni määrä kahden euron Proof-rahoja, joissa on mukana aitoustodistus ja joilla on keräilyarvo.

Juhlarahahinnasto »

Muiden maiden juhlarahat

On myös maita jotka valmistuttavat suuren määrän erilaisia juhlarahoja ja niiden myynti on valtiolle tärkeä tulolähde. Esimerkiksi Pieni Cookinsaaret, jossa asukkaita on noin 18 000, valmistuttaa vuosittain noin 50 erilaista hopeista juhlarahaa, jotka myydään pääasiassa ulkomaisille keräilijöille.

Ostamme sekä suomalaisia että ulkomaisia juhlarahoja

Arviointipalvelumme on ilmaista. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa että juhlarahoissa kultarahan arvo on noin 50-kertainen saman kokoiseen hopearahan arvoon verrattuna.

050 5050 162   -

JUHLARAHAHINNASTO