Selvitä juhlarahojesi arvo ilmaiseksi

Juhlarahasi saattavat olla yllättävänkin arvokkaita!

Juhlarahoja valmistavat pääasiassa valtiolliset rahapajat. Suomessa juhlarahat on aiemmin valmistanut Suomen valtion omistama Suomen Rahapaja, mutta nykyään niitä on kilpailutusten johdosta lyöty Liettuan ja Alankomaiden rahapajoissa. Juhlarahat lyödään yleensä jonkun merkkihenkilön tai tapahtuman kunniaksi. 

Olen kiinnostunut ostamaan sekä koti- että ulkomaisia juhlarahoja. Voit lähettää kuvan omistamistasi rahoista sivuiltani löytyvän lomakkeen kautta. Vastaan viestiisi tarjoten ilmaisen hinta-arvion omistamiesi rahojen osalta.

Lue lisää juhlarahoista sivultani juhlaraha.eu »

JUHLARAHAHINNASTO 1.4.2024

Yksityiskohtainen juhlarahahinnasto löytyy täältä: juhlarahahinnasto.pdf.

Huom! Jos etsimääsi rahaa ei löydy hinnastosta, pyydä hinta-arvio »

Suomen kultaisten juhlarahojen ostohintamme

Ota yhteyttä joko puhelimitse tai täytä lomake ja pyydä ilmainen hinta-arvio.

Juhlarahojen arvo

Kuten jo nimikin kertoo, juhlaraha on jonkin tietyn asian muistamiseksi tai juhlistamiseksi lyöty virallinen maksuväline, jolla on jokin nimellisarvo. Useimmat valtiot lyövät juhlarahoja vain rajoitettuja määriä, jonka seurauksena juhlarahojen arvo keräilykohteena voi monesti olla rahan nimellisarvoa korkeampi. Juhlarahat voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään: jalometalleihin lyödyt juhlarahat ja tavallisiin metalliseoksiin lyödyt rahat. Yleisin juhlarahoissa käytetty jalometalli on hopea ja hyvänä kakkosena tulee kulta. Jalometallisten juhlarahojen arvo perustuu niiden sisältämän metallin arvoon. Esimerkiksi ensimmäinen suomalainen euroarvoinen kultaraha on vuodelta 2002, ja sen nimellisarvo on 100 euroa mutta rahan sisältävän kullan arvo on liki 400 euroa. Suomessa lyödään vuosittain vain yksi kultainen juhlaraha. Euroaikana on Suomessa laskettu liikkeelle hopeisia 10 euron tai 20 euron juhlarahoja, ja niitä julkaistaan nykyisin Suomessa vuosittain 1 – 2 erilaista 20 euron hopearahaa.

Alla lista suomalaisista hopeisista juhlarahoista ja niiden ostohintamme:

10 € 2015 Sibelius, tunnuspuoli

10 € 2015 Sibelius, arvopuoli

20 € 2010 tunnuspuoli

100 € 2014 Numismatiikan juhlaraha tunnuspuoli

100 € 2014 Numismatiikan juhlaraha arvopuoli

20 € 2011 Itämeri, tunnuspuoli

20 € 2011 Itämeri, arvopuoli

10 € 2011 Minna Canth, tunnuspuoli

10 € 2011 Minna Canth, arvopuoli

Juhlarahojen arvo riippuu monista tekijöistä

Suomessa valmistetaan nykyään selvästi vähemmän juhlarahoja kuin aikaisemmin, joten niiden keräilyarvo (jota myös kutsutaan numismaattiseksi arvoksi) säilynee paremmin kuin aikaisemmin. Viimeisintä suomalaista kultarahaa, 100 euroa vuodelta 2023 ”Luonnonsuojelu”, on lyöty vain 800 kappaletta, mutta johtuen miltei 1 000 euron myyntihinnasta on rahaa yhä kaupan ja se ei tunnu olevan kovinkaan haluttu. Kultaiset juhlarahat voivat kuitenkin olla arvokkaita keräilijän silmissä. Ensimmäinen euroarvoinen kultaraha, 100 euroa vuodelta 2002 ”Keskiyön aurinko”, on kaunis raha mutta sitä on lyöty 25 000 kpl, joten sillä ei ole varsinaista keräilyarvoa ja sen arvo perustuu puhtaasti rahan sisältämän kullan arvoon.

Mannerheim 5 euron juhlaraha 2017, tunnuspuoli

Mannerheim 5 euron juhlaraha 2017, arvopuoli

5 € 2016 Jalkapallo, tunnuspuoli

5 € 2016 Jalkapallo, arvopuoli

2 € 2017 Itsenäisyys 100 vuotta, arvopuoli

2 € 2017 Itsenäisyys 100 vuotta, tunnuspuoli

2 € 2012 Schjerfbeck, arvopuoli

2 € 2012 Schjerfbeck, tunnuspuoli

2 € 2004 EU-laajeneminen, tunnuspuoli

Kahden ja viiden euron kaksimetalliset juhlarahat

Suomessa lyödään myös kahden euron ja viiden euron kaksimetallisia juhlarahoja.

Kahden euron juhlarahoja valmistetaan miltei kaikkien euromaiden yleisen käytännön mukaan joka vuosi kaksi erilaista. Nämä erikois-kaksieuroiset ovat virallisia maksuvälineitä ja siten käypiä koko euroalueella, ja niiden lyöntimäärät ovat vaihdelleet 500 000 – 2 500 000 kappaleen välillä. Näitä rahoja lasketaan rahalaitosten kautta normaaliin kiertoon, joten varsinaista keräilyarvoa niillä ei monastikaan ole. Erikseen lyödään pieni määrä kahden euron Proof-rahoja, joissa on mukana aitoustodistus ja näillä on jonkin verran keräilyarvoa.

Suomen viiden euron juhlarahoilla on yleensä pientä keräilyarvoa, koska lyöntimäärät ovat olleet 18 000 – 200 000 kappaletta. Uusimpia on tehty vähiten.

Muiden maiden juhlarahat

On myös maita, jotka valmistuttavat suuren määrän erilaisia juhlarahoja ja niiden myynti on näille valtiolle tärkeä tulolähde. Esimerkiksi pieni Cookinsaaret (Cook Islands), jossa asukkaita on noin 18 000, valmistuttaa vuosittain kymmeniä erilaista hopeisia ja kultaisia juhlarahoja, jotka myydään pääasiassa ulkomaisille keräilijöille. Muita samankaltaisia numismaattisesti ”ahkeria” pieniä saarivaltioita ovat erityisesti Niue, Nauru ja Tristan da Cunha). Samaten ovat viime vuosikymmeninä monet muut pikkuvaltiot sekä kehittyvät valtiot lyötättäneet valtavasti juhlarahoja, joilla ei oikeastaan ole mitään tekemistä itse lyöttäjävaltion kanssa.

Myös Euroopassa on pikkuvaltioita (kuten Gibraltar, Guernsey, Isle of Man ja Jersey), jotka ovat jo vuosikymmeniä tuottaneet mitä moninaisimpia jalometallisia juhlarahoja pelkästään kansainvälisille numismaattisille markkinoille. Euroalueella ovat erityisesti Ranska, San Marino ja Vatikaani tuottaneet markkinoille runsaasti vain keräilijöille suunnattua numismaattista materiaalia.

Ostamme sekä suomalaisia että ulkomaisia juhlarahoja

Arviointipalvelumme on ilmaista. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa että juhlarahoissa kultarahan arvo on noin 50-kertainen saman kokoiseen hopearahan arvoon verrattuna.

ÄLÄ KOSKAAN OTA RAHOJA POIS NIIDEN SUOJAKAPSELEISTA, pienetkin käsittelyn ja erityisesti puhdistamisen jäljet alentavat rahojen arvoa!