Suomen markkasetelit – selvitä arvo ilmaiseksi
Ostamme suomalaisia seteleitä, pyydä seteleistäsi ilmainen arvio! Erityisesti 500, 1 000 ja 5 000 markan setelit kiinnostavat meitä.
Ostamme kaikkia autonomian ja itsenäisyyden aikojen seteleitä vuosilta 1860-1993. Ensimmäiset suomalaiset kopeekka-arvoiset (markka otettiin käyttöön 1. huhtikuuta vuonna 1860) setelit laskettiin liikkeelle vuonna 1812. Nykypäivänä kaappien pohjille pölyttymään jääneet setelit saattavat olla paljon arvokkaampia kuin vuosia sitten. Suomalaisten seteliesi arvo euroissa voi olla yllättävän suuri!
Tarkista täältä löytyvistä arvolistoista onko Suomen seteleilläsi keräilyarvoa »
Ostan ja arvioin mielelläni kaikenlaisia suomalaisia seteleitä, erityisesti 500, 1 000, 5 000 ja 10 000 markan seteleitä. Sivustollani olevan lomakkeen mukana voit lähettää kuvan omistamistasi seteleistä, jolloin pystyn helpommin tarjoamaan asiallisen hinta-arvion.
Hinta-arvio on ilmainen! Soita alla olevaan numeroon tai klikkaa pyydä hinta-arvio ja täytä lomake.
Suomen seteleiden liikkeellelaskun alkuvaiheet
Kaikki tämän sivun kuvat ovat peräisin Michael Wideniuksen kokoelmista.
Suomi sai omat viralliset pankkisetelinsä vuonna 1812, jolloin edellisenä vuonna 1811 perustettu Stofurstendomet Finlands Wäxel- Låne- och Depositions Contor (Suomen Pankki) alkoi laskea Turun konttoristaan (Åbo Contor) liikkeelle rahapulaa helpottamaan pieniarvoisia 20, 50 ja 75 kopeekan seteleitä. Vuosina 1818 – 1821 käytettiin myös liikkeellelaskupaikasta nimeä Åbo Bank. Setelistö täydentyi vuonna 1819 Helsingfors Bank’in nimissä liikkeelle lasketuilla 1, 2 ja 4 ruplan seteleillä. Kaikki nämä setelit olivat yksinkertaisesti toteutettuja seteleitä, jotka olivat lunastettava Venäjän assignaatti- eli paperiruplilla. Toiminnan siirryttyä Helsinkiin parannettiin myös seteleiden painoteknistä laatua vuodesta 1822 alkaen, ja Venäjän rahaolojen vakiinnuttua korvautuivat assignaattikatteiset setelit hopearuplakatteisilla 3, 5, 10 ja 25 ruplan seteleillä, jotka vastasivat nimellisarvoiltaan Venäjän setelistöä. Venäjällä oli lisäksi kierrossa 50 ja 100 hopearuplan setelit, mutta niitä pidettiin Suomen oloihin liian suurina.
Ensimmäiset markka-arvoiset setelit vuosilta 1860 ja
Vuonna 1860 Suomen saatua oman rahayksikkönsä, Suomen markan, joka oli määritelty Venäjän hopearuplan neljäsosaksi, oli myös setelistö uusittava. Heti vuodesta 1860 laskettiin liikkeelle 1 ja 3 markan arvoiset markkasetelit. Sarja täydentyi parin vuoden päästä, kun 12, 20, 40 ja 100 markan arvoiset setelit laskettiin liikkeelle 1862. Nämä hopeakatteiset markkasetelit olivat käytännössä vastinparit Venäjän 3, 5, 10 ja 25 hopearuplan seteleille. 40 markan setelistä jouduttiin hyvin nopeasti luopumaan erittäin hyvien 40 markan setelin väärennösten tultua rahaliikenteeseen.
Setelistöä täydennettiin 1875, kun käyttöön tulivat 5 ja 10 markan arvoiset setelit. Vuonna 1877 Suomen liityttyä kultakantaiseen Latinalaiseen rahaunioniin, oli myös setelistöä uusittava ja liikkeelle laskettiin mallin 1878 kultakatteiset 5, 10 ja 500 markan arvoiset setelit.
Väärennetyt setelit yleistyivät
Mallin 1878 10-markan seteli oli pian väärennöstulvan takia uusittava, ja uusi mallin 1882 setelisarja sisälsikin uudistetun 10 markan setelin ja uudet 20 ja 100 markan setelit. 20 markan setelit olivat nyt vuorostaan väärentäjien suosiossa, ja uudistettu mallin 1883 20 markan seteli laskettiinkin väärennösten takia liikkeelle ja vanhan malliset setelit kerättiin pois rahaliikenteestä. Setelisarja viimeisteltiin 50 markan setelillä mallia 1884.
Kilpajuoksu väärentäjien kanssa jatkui ja setelistöä uusittiin seuraavaksi kokonaan uudelleensuunnitellulla 5 markan setelillä mallia 1886, joka oli ensimmäinen suomalaiselle paperille omassa Suomen Pankin setelipainossa painettu seteli. Setelien uusiminen jatkui 10 markan setelillä mallia 1889 sekä 20 markan setelillä mallia 1894.
Paino- ja valokuvaustekniikan kehittymisen myötä oli jälleen aika uusia setelistöä ja käyttöön otettiin mallin 1897/98 kokonaan uudelleen suunnitellut 5, 10, 20, 50, 100 ja 500 markan setelit, jotka painettiin itävaltalaiselle erikoispaperille englantilais-suomalaisena yhteistyönä siten, että markkaseteleiden etupuoli painettiin erikoispainotekniikalla Englannissa ja taustapuoli tavanomaisella setelipainotekniikalla Suomen Pankin setelipainossa. Nämä markkasetelit olivat laadullisesti katastrofaalisen huonoja: etenkin etupuolen painatus kului ja jopa liukeni veteen hyvin nopeasti. Eikä näistäkään seteleistä ollut loppujen lopuksi kummoistakaan vastusta väärentäjille. Kesti kuitenkin yli 10 vuotta, ennen kuin saatiin jälleen kerran täysin uudistettu, mutta kokonaan kotimainen Eliel Saarisen kansallisromanttisesti suunnittelema mallin 1909 setelisarja. Sitä oli täydennetty 1 000 markan setelillä, joka oli ilmestyessään kautta aikain Suomen kaikkien aikojen ostovoimaisin seteli, vastaten yli 290 grammaa puhdasta kultaa eli nykyrahassa noin 17 000 euroa.
Ensimmäisen maailmansodan vaikutukset suomalaisten setelien tuotantoon
Mallin 1909 setelisarjaa täydennettiin I maailmansodan aiheuttaman kultakannasta luopumisen ja tuntuvan inflaation aikaansaaman hopearahojen hamstraamisen aiheuttaman vaihtorahapulan takia vuonna 1915 hyvin pelkistetyllä 1 markan setelillä, joka uudelleen suunniteltiin heti seuraavana vuonna 1916. Myös pienet 25 ja 50 pennin setelit mallia 1916 ehdittiin suunnitella, mutta ne otettiin käyttöön vasta itsenäisyyden myötä mallin 1918 setelistössä. Itsenäistymistä seuranneet alkuvuoden 1918 tapahtumat saivat aikaan sen, että punaisen Kansanvaltuuskunnan hallussa olleessa Suomen Pankin setelipainossa jatkettiin luvatta 1, 5, 20, 100 ja 500 markan seteleiden mallia 1909 tuotantoa. Valkoisten hallitsemassa Suomen väliaikaisessa pääkaupungissa Vaasassa painettiin varsin alkeellisissa oloissa Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemia 25, 100 ja 500 markan Vaasan-Osake-Pankin konttokuranttishekkejä, joille annettiin laillisen rahan asema. Myös monilla paikkakunnilla laskettiin liikkeelle omia hätäseteleitä, shekkiseteleitä tai rahalipukkeita vaihtorahapulaa lievittämään. Laillisen hallinnon saatua setelipainon haltuunsa havaittiin Kansanvaltuuskunnan laajamittainen laiton setelien tuotanto, ja hallitus päättikin välitömästi julistaa kaikki laittomasti painetut 5, 20, 100 ja 500 markan setelit (joiden sarjanumerot tunnettiin setelipainon kirjanpidon ansiosta) mitättömiksi. Vain yhden markan laittomasti painetut setelit säilyivät käypinä, koska arveltiin niiden mitätöinnin aiheuttavan eniten haittaa kaikkein vähävaraisimmalle kansanosalle.
Maailmansodan jälkeinen aika
Olojen vakiinnuttua vuonna 1918 oli nopeasti uudelleensuunniteltava markkasetelistö, erityisesti Kansanvaltuuskunnan laittoman setelien tuotannon ja liikkeellelaskun takia. Kaikki Kansanvaltuuskunnan painamat setelit 1 markan seteleitä lukuun ottamatta oli julistettu laittomiksi. Koska nämä laittomat setelit poikkesivat aidoista vain sarjanumeroidensa osalta, oli sekasotku valmis. Hyvin pikaisesti laskettiin liikkeelle 5, 10, 20, 50, 100 ja 500 markan seteleitä mallia 1909, uudelleen aloitetulla sarjanumeroinnilla ja lisämerkinnällä Litt A.
Koska Litt A-setelit olivat yhä alkuperäisten värisiä oli epäselvyyksien välttämiseksi Kansanvaltuuskunnan tuottamat nimellisarvot suunniteltava nopeasti uudelleen riittävän erinäköisiksi muuttamalla niiden väritystä ja lisäpainamalla Sarja II. Seteleiden design oli muutoin muuttumaton, paitsi 500 markan setelin etupuolelta oli poistettu vaakunakotka. Uudistetun mallin 1918 markkasetelistö oli muuten 1909-sarjan kaltainen, mutta nyt oli kaikkien arvojen etupuolelta poistettu vaakunakotka ja tunnuspuolelta venäjänkieliset arvomerkinnät. Myös väritystä oli muutettu vastaamaan mallin 1909 Sarja II värejä. Ja kuten mainittu, sisälsi tämä setelisarja myös pienarvot 25 ja 50 penniä sekä 1 markka. Oman hankaluutensa toi 1920-luvun alussa ilmaantunut suuri erä kommunistien Neuvostoliitossa tuottamia varsin hyviä 1 000 markan setelin mallia 1918 väärennöksiä.
Suomen itsenäistymisen myötä otettiin käyttöön kokonaan uudistettu setelistö
Itsenäistymisen ja olojen vakiintumisen myötä oli aika perusteellisesti uusia Suomen koko setelistö. Eliel Saarinen sai jälleen suunnittelutehtävän. Tuloksena syntyi klassinen mallin 1922 setelisarja, johon kuuluivat 5, 10, 20, 50, 100, 500 ja 1 000 markan setelit. Sodan pilvien kerääntyessä uhkaavasti jouduttiin setelistöä täydentämään hieman muunnelluilla mallin 1939 Litt D 5, 10, 20, 50 ja 100 markan sekä mallin 1922 Litt D 1 000 markan seteleillä.
Karjalan linnoitustöiden aikaansaaman suurten setelien tarpeen vuoksi valmistettiin syksyllä 1939 5 000 markan seteleitä painamalla ”5000 VIISITUHATTA MARKKAA FEMTUSEN MARK SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK” sekä 2 allekirjoitusta varmuusvarastoon v. 1932 varaseteliksi väärennösten varalta painettujen 500 markkaa 1922 Litt A seteleiden etusivulle. Seteli korvattiin vuonna 1940 aivan omantyyppisellä mallin 1939 5 000 markan setelillä ja vedettiin liikenteestä. Tätä päällepainettua 5 000 markan seteliä on jäänyt lunastamatta vain 70 kappaletta.
Talvisodan luomat uudet haasteet
Talvisodan syttyminen 30.11.1939 toi suuria uhkia Suomen Pankin ja sen setelipainon toiminnalla. Kun Helsinki oli joutunut pommitusten kohteeksi heti sodan alusta lähtien, osia seteli- ja postimerkkituotannosta päätettiin siirtää Vaasaan joulukuun puolivälissä 1939. Seteleiden painotyö annettiin Vaasan Kirjapaino Oy:lle, josta vuokrattiin sekä tiloja että koneita. Vaasan Kirjapainon turvallisuus taattiin erottamalla setelipainolle suljettu tila ja käyttämällä sotilasvartiointia. Markkasetelit painettiin kirjapainon kohopainokoneilla ja luovutettiin päivittäin Vaasassa toimineelle Suomen Pankin konttorille. Lähde: Heinonen, Antti (2017) Sodan ja rauhan rahat, s. 187–88.
Koska 1000 markan seteleiden menekki oli erittäin suuri, painettiin 1 000 markan seteliä mallia 1941 Litt E rotaatiokoneella 17.5.–22.5.1944 yhteensä 1 000 000 kappaletta ja lisäksi vielä 12.9.–19.9.1945 yhteensä 600 000 kappaletta. Seteliä ei kuitenkaan koskaan laskettu virallisesti liikkeelle. Joitakin leikkaamattomia arkkeja kuitenkin ”katosi” ja näistä arkeista käsin leikattuja kappaleita on keräilijöiden hallussa jonkun verran.
Markkaseteleiden leikkaus kahtia
1.1.1946 määrättiin kaikki mallien 1922 ja 1939 markkasetelit 500, 1000 ja 5000 markkaa leikattavaksi keskeltä poikki. Määräys koski vain käteistä rahaa, ei rahalaitoksiin talletettua rahaa. Päätös valmisteltiin hyvin salassa ja se tuli 31.12.1945 käytännöllisesti katsoen täytenä yllätyksenä, johon kukaan ei ollut osannut varautua. Näin haluttiin saada valtiolle rahaa ja tuoda mahdolliset mustan pörssin tms. ”harmaan” kaupankäynnin avulla saatu varallisuus päivänvaloon. Oikea puolikas jäi pakkolainaksi valtiolle nimellisellä 2% korolla vuoteen 1949 asti ja vasen puolikas jäi arvoltaan puolittuneena maksuvälineenä haltijalleen. Setelien vasemmat puolikkaat olivat laillisia maksuvälineitä 16.2.1946 saakka ja ne oli vaihdettava 28.2.1946 mennessä uusiin 1.1.1946 liikkeelle laskettuihin mallin 1945 seteleihin. Vasemmat puolikkaat ovat hyvin harvinaisia.
Setelinleikkauksen takia koko setelistö oli uusittava ja korvattava vanhat ja leikatut setelit nopeasti. Mallin 1945 Litt A setelistö olikin täysin uudelleen suunniteltuja 50 ja 100 markan seteleitä lukuun ottamatta vain variaatio aiemmista mallin 1922/1939 seteleistä, joissa erot olivat lähinnä väreissä ja paperilaaduissa. 1945 Litt B setelisarja oli varsin identtinen 1945 Litt A:n kanssa.
Suomen setelisarja uudistettiin perusteellisesti vuonna 1955
Seuraava, ja ehkä dramaattisin muutos, oli vuoden 1955 setelisarja, jonka kaikki setelit olivat täysin uudelleen suunniteltu ja saman kokoisia ns. dollarimalliin. Uudet 100, 500, 1 000, 5 000 ja 10 000 markan setelit saivat osakseen kovaa kritiikkiä, ja 100 ja 500 markan setelit jouduttiinkin korvaamaan ”paremman” näköisillä 100 markan seteleillä mallia 1957 ja 500 markan seteleillä mallia 1956.
Rahanuudistus 1963
Vuoden 1963 rahanuudistus, jossa 100 vanhasta markasta tuli 1 uusi markka, ei juuri näkynyt uudessa mallin 1963 setelistössä muutoin kuin hieman muunneltuina seteleinä, joiden nimellisarvoista oli lisäksi poistettu 2 nollaa; eniten oli muutettu uutta 100 markan seteleitä. Vuosien mittaan setelistössä tapahtui pieniä muutoksia, jotka näkyivät Litt A ja Litt B seteleinä. Vuosina 1975–1980 setelisarjaa modernisoitiin ja tehtiin värikkäämmäksi. Uutuutena saatiin mallin 1975 Kekkosaiheiset 500 markan setelit. 100 markan seteli uusittiin mallin 1976 myötä ja 50 markan seteli mallin 1977 myötä. 10-markkaisesta saatiin uusittu malli 1980 ja pian lisää uusittu malli 1980 Litt A. 1 ja 5 markan setelit jäivät lopullisesti pois käytöstä.
Viimeiset markkasetelit 1986
Viimeinen täysremontti Suomen markkasetelistöön tehtiin mallin 1986 myötä, jolloin täysin uudenlaiset 10, 50, 100, 500 ja 1 000 markan setelit otettiin käyttöön. Sarjaa täydennettiin mallin 1993 20 markan setelillä. Uutta turvatekniikkaa hologrammeineen otettiin käyttöön mallin 1986/93 Litt A setelisarjan myötä, joka jäikin viimeiseksi markkasetelisarjaksi ennen euron käyttöönottoa 1. tammikuuta 2002.
| Kopeekka- ja rupla-arvoiset setelit 1812 – 1862 | Hinnat alkaen |
| 20 kopeekkaa 1812 – 1824 pelkistetty malli pelkällä tekstillä | 200 € – 1 000 € |
| 20 kopeekkaa 1824 – 1840 malli kotkakuviolla | 100 € – 600 € |
| 50 kopeekkaa 1812 – 1822 pelkistetty malli pelkällä tekstillä | 300 € – 1 500 € |
| 50 kopeekkaa 1824 – 1840 malli kotkakuviolla | 150 € – 800 € |
| 75 kopeekkaa 1812 – 1824 pelkistetty malli pelkällä tekstillä | 400 € – 2 000 € |
| 75 kopeekkaa 1824 – 1840 malli kotkakuviolla | 200 € – 1 000 € |
| 1 rupla 1819 – 1820 pelkistetty malli pelkällä tekstillä erittäin harvinainen | Ota yhteyttä |
| 1 rupla 1822 – 1829 malli kotkakuviolla | 300 € – 1 500 € |
| 2 ruplaa 1819 – 1820 pelkistetty malli pelkällä tekstillä erittäin harvinainen | Ota yhteyttä |
| 2 ruplaa 1822 – 1829 malli kotkakuviolla | 500 € – 2 000 € |
| 3 ruplaa 1841 – 1862 | 200 € – 2 000 € |
| 4 ruplaa 1819 – 1820 pelkistetty malli pelkällä tekstillä erittäin harvinainen | Ota yhteyttä |
| 5 ruplaa 1841 – 1862 | 1 000 € – 5 000 € |
| 10 ruplaa 1841 – 1857 | Ota yhteyttä |
| 25 ruplaa 1841 – 1857 | Ota yhteyttä |
| Autonomian ajan setelit 1860 – 1909 | Hinnat alkaen |
| 1 markka 1860 – 1867 | 80 € – 1 000 € |
| 1 markka 1915 | 1 € – 10 € |
| 1 markka 1916 | 1 € – 5 € |
| 3 markkaa 1860 – 1875 | 100 € – 2 000 € |
| 5 markkaa hopeassa 1875 | 200 € – 1 000 € |
| 5 markkaa kullassa 1878 | 80 € – 500 € |
| 5 markkaa 1897 | 5 € – 200 € |
| 5 markkaa 1909 | 5 € – 100 € |
| 10 markkaa hopeassa 1875 | Ota yhteyttä |
| 10 markkaa kullassa 1878 | 500 € – 3 000 € |
| 10 markkaa 1882 | 80 € – 500 € |
| 10 markkaa 1898 | 10 € – 400 € |
| 10 markkaa 1909 | 5 € – 200 € |
| 12 markkaa 1862 | 500 € – 1 500 € |
| 20 markkaa 1862 | 400 € – 1 300 € |
| 20 markkaa 1882 | 300 € – 1 000 € |
| 20 markkaa 1883 | 80 € – 500 € |
| 20 markkaa 1894 | 80 € – 400 € |
| 20 markkaa 1898 | 20 € – 300 € |
| 20 markkaa 1909 numerot 0000001 – 987400 | 10 € – 200 € |
| 40 markkaa 1862 | Ota yhteyttä |
| 50 markkaa 1884 | 300 € – 1 000 € |
| 50 markkaa 1898 | 50 € – 300 € |
| 50 markkaa 1909 | 60 € – 300 € |
| 100 markkaa 1862 | 700 € – 2 000 € |
| 100 markkaa 1882 | 300 € – 1 000 € |
| 100 markkaa 1898 | 40 € – 300 € |
| 100 markkaa 1909 numerot 0000001 – 2575000 | 100 € – 500 € |
| 500 markkaa 1878 | 1 500 – 4 000 |
| 500 markkaa 1898 | 300 € – 1 000 € |
| 500 markkaa 1909 numerot 000001 – 170000 | Ota yhteys |
| 1 000 markkaa 1909 | Ota yhteys |
| Itsenäisyysajan rahanuudistusta edeltäneet markkasetelit (1909-1957) | Hinnat alkaen |
| 1 markka 1916, sarjanumerot 18288001 – 18378000, painettu 6. joulukuuta 1917 | 100 € – 600 € |
5 markkaa 1909, nro 18573001 – 19397000 | 20 € – 150 € |
| 10 markkaa 1909, nro 9946001 – 9999999 | 50 € – 200 € |
| 10 markkaa 1909, nro 10000000 – 10231000 | 60 € – 600 € |
20 markkaa 1909, nro 9646001 – 9874000 | 50 € – 200 € |
| 20 markkaa 1909, Litt A | 200 € – 1 500 € |
| 20 markkaa 1922, ilman Litt tai Litt A tai Litt B | 20 € – 100 € |
50 markkaa 1909, Litt A | 40 € – 200 € |
| 50 markkaa 1918 | 40 € – 150 € |
| 50 markkaa 1922, ei litt tai Litt A tai Litt B | 50 € – 300 € |
| 100 markkaa 1909, nro 2575001 – 2775000 | 100 € – 500 € |
| 100 markkaa 1909, Litt A | 500 € – 2 000 € |
| 100 markkaa 1909, Sarja II | 30 € – 200 € |
| 100 markkaa 1918 | 20 € – 150 € |
100 markkaa 1922, ei Litt, Litt A tai Litt B | 30 € – 200 € |
500 markkaa 1909, Litt A | Arvokas, kysy hintaa |
| 500 markkaa 1909, Sarja II | 200 € – 1 500 € |
| 500 markkaa 1922, ei Litt | 100 € – 1 000 € |
| 500 markkaa 1922, Litt A | 400 € – 3 000 € |
| 500 markkaa 1922, Litt C | 30 € – 250 € |
| 500 markkaa 1945, Litt A ja Litt B | 20 € – 150 € |
| 500 markkaa 1955 | 10 € – 150 € |
| 500 markkaa 1955, * – seteli (* on sarjanumeron vieressä) | 30 € – 200 € |
| 500 markkaa 1956, * – seteli | 50 € – 300 € |
1000 markkaa 1918. Setelistä tunnetaan myös niin sanottu Pietarin väärennös, joka on kuitenkin lähes yhtä arvokas kuin aitokin. | 700 € – 3 000 € |
| 1000 markkaa 1922, ei Litt tai Litt A tai Litt D | 200 € – 1 000 e |
1000 markkaa 1941 Litt E | 1 000 € – 5 000 € |
| 1000 markkaa 1955, * – seteli | 30 € – 150 € |
| 5000 markkaa 1939 | 150 € – 1 000 € |
| 5000 markkaa 1945, Litt A, 1 kirjain sarjanumerossa | 60 € – 400 € |
5000 markkaa 1945, Litt A, 2 kirjainta | 200 € – 1 000 € |
| 5000 markkaa 1955 | 40 € – 150 € |
10000 markkaa 1955 | 50 € – 200 € |
| Rahauudistuksen jälkeinen aika 1963 -1993 | Hinnat alkaen |
| 1 markka 1963. | Kysy hintaa, jos sarjanumeron yhteydessä * (ns. tähtiseteli) Kysy myös hintaa, jos sarjanumero on 8 numeroa pitkä. |
| 5 markkaa 1963. | Katso yllä |
| 10 markkaa 1963 | Katso yllä |
| 10 markkaa 1980. | Katso yllä |
| 50 markkaa 1963. | Katso yllä. Ostan myös hyväkuntoisia ilman tähteä * |
| 50 markkaa 1977. | Katso yllä. Ostan myös, jos sarjanumerossa kirjain I |
| 50 markkaa 1986. | Ostan jos sarjanumero alkaa 399… |
100 markkaa 1963. | Katso 1 mk 1963. Ostan myös ilman * jos hyväkuntoinen. |
| 100 markkaa 1976. | Katso 50 mk 1977. |
| 100 markkaa 1986. | Ostan, jos sarjanumero alkaa 399… |
500 markkaa 1975 (Kekkonen). | Ilmeisesti kaunein sodanjälkeinen seteli, ostan kaikenkuntoisina, erityisesti jos * tai jos sarjanumeron alussa kirjain I. |
| 500 markkaa 1986. | Ostan myös huonokuntoisia. |
1000 markkaa 1986. | Ostan myös huonokuntoisia. |
Modernit väriprintterikopiot
Erittäin ikävä ilmiö ovat viime vuosina markkinoille tulvineet väritulostimilla tehdyt kopiot suomalaisista seteleistä. Ne ovat varsin erehdyttäviä, mutta numismaattisesti täysin arvottomia. Onneksi niiden sarjanumerot pääsääntöisesti tunnetaan, ja niissä ei esiinny vaihtelua.
| Lista tunnetuista Suomen seteleistä tehdyistä kopioista |
| Autonomian aika: 20 kopeekkaa 28 Oktober 1816 EI NUMEROA 20 kopeekkaa 1840 No 69511 50 kopeekkaa 13. Nov 1818 N:o 14541 50 kopeekkaa 1825 No 165075 75 kopeekkaa 1824 No 1000 75 kopeekkaa 1824 No 72858 1 rupla 30 Sept 1826 No 199827 2 ruplaa 28 Febr 1828 No 121260 3 ruplaa 1857 No 222857 3 ruplaa 1861 No 469578 leima MAKULERAD 1866 MITÄTÖN 25 ruplaa 1842 No 4089 25 ruplaa 1843 No 25392 25 p 1916 Col/His 0000005 50 p 1916 Col/His 0000009 1 mk 1860 No 25702 1 mk 1866 von Haartman / Nybergh No 102680 1 mk 1866 No 102680 1 mk 1867 No 83071 1 mk 1915 Bas/His 0159997 1 mk 1915 Sarja A Col/His 11048726 1 mk 1915 Sarja A Jär/Mul 11574558 1 mk 1916 Col/His 10348787 1 mk 1916 Col/The 19622204 1 mk 1916 KV Jär/Mul 20709338 1 mk 1916 Bas/Mul 21715283 3 mk 1860 Langenskiöld / Mendell No 17214 3 mk 1867 No 122199 5 mk 1875 No 0095303 5 mk 1878 No 1799883 5 mk 1878 No 4518662 5 mk 1886 No 2897247 5 mk 1886 No 3000087 5 mk 1897 kuusenhavut Ste/Lan No0834141 5 mk 1897 kuusenhavut Ste/Ahl No 5265485 5 mk 1897 männynhavut Ste/Ahl No 8410177 5 mk 1897 männynhavut Ber/Jäg No 12106217 5 mk 1909 Ste/The C 8276887 5 mk 1909 Col/The 19375069 5 mk 1909 KV Col/His 20213976 5 mk 1909 Sarja II Col/Mul 1403850 10 mk 1875 No 0352774 10 mk 1878 (leima 1886) Tam/Wes No 0186386 10 mk 1878 No 0569481 10 mk 1882 1794557 10 mk 1882 1938155 10 mk 1889 Cha/Lan 1370697 10 mk 1889 Cha/Lan 2054119 10 mk 1898 Col/Ahl No 6857549 10 mk 1898 Col/Jäg No 7056467 10 mk 1898 Ste/Lan No 8453826 10 mk 1909 Col/His 9451337 10 mk 1909 Col/His 10212294 12 mk 1862 No 0078876 12 mk 1862 No 0701763 12 mk 1862 C Wallenius / Ahlfors No 170158 20 mk 1862 No 137148 20 mk 1962 B No 041581 20 mk 1862 C Strömberg / Ignatius No 169892 20 mk 1883 0631214 20 mk 1883 1454900 20 mk 1894 Cha/Lan 0141275 20 mk 1894 Cha/Lan 0284718 20 mk 1898 Ber/Ahl No0096508 20 mk 1898 Weg/Jäg No3462179 20 mk 1898 Weg/Lan No3805991 20 mk 1909 Col/His 5749976 20 mk 1909 Jär/The 8894487 20 mk 1909 KV Col/His 9986533 SYP 25 mk 1866 No 42746 SYP 25 mk 1882 No 083687 40 mk 1862 No 101357 50 mk 1884 No 260610 50 mk 1884 No 289804 50 mk 1898 No0530378 EI ALLEKIRJOITUKSIA 50 mk 1898 yksipuolinen, ei sarjanumeroa 50 mk 1898 Ste/Lan No 0446013 50 mk 1909 Jär/His 1773940 50 mk 1909 Col/His 2141439 100 mk 1862 No 242088 100 mk 1862 Boije / rancken No317169 100 mk 1862 C Boije / Rancken No 169589 100 mk 1882 No 350724 100 mk 1882 No 638288 100 mk 1882 No 678933 100 mk 1898 yksipuolinen, ei numeroa 100 mk 1898 Weg/Ahl No 1147224 100 mk 1898 Weg/Jäg No1252672 100 mk 1909 Col/The 0745234 100 mk 1909 KV Col/Mul 2731913, kolmas numero 8 muutettu numeroksi 3 100 mk 1909 KV Jär/The 2971788 100 mk 1909 KV Col/The 2799085 100 mk 1909 sarja II Jär/The 4348676 500 mk 1878 No 052112 500 mk 1898 Col/Ahl No 134512 500 mk 1898 Ste/Lan No 159883 500 mk 1898 Col/Jäg No178606 500 mk 1909 Jär/Mul 127485 500 mk 1909 KV Jär/Mul 221577 500 mk 1909 KV Jär/Mul 229728 500 mk 1909 sarja II Bas/The 185236 1000 mk 1909 Jär/His 167734 |
| 1918 – 1957: 25 p 1918 Col/His 15178893 50 p 1918 Col/His 09559735 1 mk 1918 Jär/The 17880191 1 mk 1918 Jär/His 18436846 5 mk 1919 Jär/His 0000026 5 mk 1922 Ba2/Jäg D0975318 5 mk 1922 Litt A Grå2/Asp I0087843 5 mk 1922 Litt C Heu/Wah C0163624 5 mk 1922 Litt C Heu/Asp C0956906 5 mk 1922 Litt C Bur/Asp E0354354 5 mk 1939 Litt D Kiv/Asp A1971145 5 mk 1945 Litt A Kiv/Wah C8902134 5 mk 1945 Litt B Kiv/Asp A1935757 5 mk 1945 Litt B Tuo/Wah A0000000 Spécimen 10 mk 1918 Jär/The 2423031 10 mk 1918 Bas/His 7363160 10 mk 1922 Ba2/Jäg C0295676 10 mk 1922 Litt A Grå2/Asp I0600967 10 mk 1922 Litt B Heu/Asp A0689523 10 mk 1922 Litt C Heu/Asp C0175613 10 mk 1939 Litt D Heu/Als A2128737 10 mk 1945 Litt A Kiv/Asp C2237758 10 mki 1945 Litt A Rai/Asp C5994132 10 mk 1945 Litt B Kiv/Asp A7378890 10 mk 1945 Litt B Kek/Wah A0000000 Spécimen 20 mk 1918 Jär/Mul 4877495 20 mk 1922 Grå1/The A0812878 20 mk 1922 Litt A Grå2/Asp B0328389 20 mk 1922 Litt C Heu/Wah Q0818111 20 mk 1939 Litt D Heu/Als A9707473 20 mk 1945 Litt A Rai/Als A1612504 20 mk 1945 Litt B Kiv/Wah C8254289 VOP 25 mk 1918 C19066 50 mk 1918 Bas/His 0387486 50 mk 1918 bRÅ/hIS 0606880 50 mk 1922 Ba2/Mul B0411855 50 mk 1922 Litt A Heu/The E0050026 50 mk 1922 Litt C Ryt/Wah F0008784 50 mk 1939 Litt D Heu/Wah A2611214 50 mk 1939 Litt D Ram/Wah B5975736 50 mk 1939 Litt D A6749056 50 mk 1954 Litt A Tuo/Asp B6433033 50 mk 1945 Litt A Kiv/Asp C8585692 50 mk 1945 Litt B Kiv/Wah D0518180 100 mk 1918 Bas/His 2563120 100 mk 1922 Litt A Ryt/The F0763012 100 mk 1922 Litt B Ryt/Wah C0921532 100 mk 1922 Litt C Heu/Asp J0471517 100 mk 1922 Litt C Heu/Wah Z0606972 100 mk 1939 Litt D Heu/Wah A4401275? 100 mk 1945 Litt A Kiv/Wah A2948169 100 mk 1945 Litt B Kiv/Als F4950329 100 mk 1945 Litt B War/Sac AV6843538 100 mk 1945 Litt B Kek/Wah A0000000 Spécimen 100 mk 1955 War/Eng A3331124 100 mk 1955 Jut/Lei A6021935 100 mk 1957 Jut/Eng B6962017 100 mk 1957 War/Asp P4803257 500 mk 1922 Kal/Oas B402738 500 mk 1922 Litt C I Kal/Wah A449528 500 mk 1945 Litt B Jut/Car D4821057 500 mk 1922 Litt C II Kiv/Als E200932 500 mk 1945 Litt B Jut/Asp E9671980 500 mk 1955 Jut/Asp B0222422 500 mk 1956 War/Asp A8134225 500 mk 1956 Kar/Asp D3088533 1000 mk 1918 Bas/His 085491 1000 mk 1918 Brg/His 251621 1000 mk 1922 Heu/Asp B047248 1000 mk 1922 Litt C I Ryt/Wah A000000 Specimen 1000 mk 1922 Litt C III Rai/Car I541991 1000 mk 1922 Litt D Ram/Als A022349 1000 mk 1945 Litt A Rai/Asp A7810977 1000 mk 1945 Litt A Kiv/Asp B0136130 1000 mk 1945 Litt B Tuo/Car F9722080 1000 mk 1955 Ros/Asp O0549224 1000 mk 1955 Jut/Eng A0007332* 1000 mk 1955 Fie/Asp A0000000 SPECIMEN 5000 mk 1922 Litt A Ram/Wah, Ryt/Heu A003950 5000 mk 1939 Ryt/Asp A012546 5000 mk 1939 Ram/Als A246449 5000 mk 1945 Litt A Kiv/Wah D865984 5000 mk 1945 Litt A Kek/Car K677999 5000 mk 1955 Jut/Eng A0801028 5000 mk 1955 War/Eng B3656020 10000 mk 1955 Jut/Asp A0353245 |
| 1963 – 1993: 1 mk 1963 War/Asp AA0540805 5 mk 1963 War/Asp A0000424 5 mk 1963 Litt A Het/Pun K6056632 5 mk 1963 Litt B Lin/Pun P0806390 10 mk 1963 War/Tör M8426770 10 mk 1963 Litt A Sim/Tör Ö5949506 10 mk 1963 Litt A Kar/Luu AM6552522 10 mk 1980 Uus/Häm X1375062 10 mk 1980 Kar/Pun A0108960* 10 mk 1980 Litt A Uus/Hel 1051608555 10 mk 1986 Uus/Häm 1024408955 10 mk 1986 Uus/Pun 1085356395 20 mk 1993 Hol/Koi 2033019591 20 mk 1993 Häm/Hei 2090413600 20 mk 1993 Litt A Hol/Koi 2163273398 20 mk 1993 Litt A Lou/Hei 2163984917 50 mk 1963 Lei/Eng A4322772 50 mk 1963 War/Asp A0000000 SPECIMEN Näyte N:o 0168 50 mk 1963 Litt A Lei/Luu A0577674 50 mk 1963 Litt A Kar/Hel A1148614 50 mk 1963 Litt B Sim/Tör C1846700 50 mk 1977 Uus/Luu C0768178 50 mk 1977 Kul/Häm L1175138 50 mk 1986 Uus/Hel 3021471734 50 mk 1986 Litt A Kul/Koi 3051351150 50 mk 1986 Litt A Kor/Lev 3113470937 100 mk 1963 Lei/Asp A2567359 100 mk 1963 Ros/Hel D0158742 100 mk 1963 Sim/Asp A0000000 SPECIMEN Näyte N:o 0181 100 mk 1963 Litt A Kul/Tam E8997176 100 mk 1963 Litt A Lei/Vou A0076496* 100 mk 1976 Koi/Lin A0000237 100 mk 1976 Sim/Vou A0013147* 100 mk 1986 Uus/Pun 5008247818 100 mk 1986 Litt A Ale/Mäk 5096385105 100 mk 1986 Litt A Oll/Koi 5335697159 500 mk 1975 Uus/Pun A8488618 500 mk 1975 Uus/Lin A9778460 500 mk 1986 Uus/Koi 7014672173 500 mk 1986 Litt A Pun/Van 7013464541 500 mk 1986 Litt A Kul/Koi 7020011721 1000 mk 1986 Uus/KOi 8002666884 1000 mk 1986 Litt A 8033891494 1000 mk 1986 Litt A Kul/Mäk 8037729448 |
