Ostetaan juhlarahoja
Ota yhteyttä

Selvitä juhlarahojesi arvo ilmaiseksi

Juhlarahasi saattavat olla yllättävänkin arvokkaita!

Juhlarahoja valmistavat pääasiassa valtiolliset rahapajat. Suomessa juhlarahat on aiemmin valmistanut Suomen valtion omistama Suomen Rahapaja, mutta nykyään niitä on kilpailutusten johdosta lyöty Liettuan ja Alankomaiden rahapajoissa. Juhlarahat lyödään yleensä jonkun merkkihenkilön tai tapahtuman kunniaksi. 

Olen kiinnostunut ostamaan sekä koti- että ulkomaisia juhlarahoja. Voit lähettää kuvan omistamistasi rahoista sivuiltani löytyvän lomakkeen kautta. Vastaan viestiisi tarjoten ilmaisen hinta-arvion omistamiesi rahojen osalta.

Lue lisää juhlarahoista sivultani juhlaraha.eu »

JUHLARAHAHINNASTO 1.10.2024

Yksityiskohtainen juhlarahahinnasto löytyy täältä: juhlarahahinnasto.pdf.

Huom! Jos etsimääsi rahaa ei löydy hinnastosta, pyydä hinta-arvio »

Suomen kultaisten juhlarahojen ostohintamme

VuosiAiheNimellisarvoMaksamme
1992  Itsenäisyys 75 vuotta1000 mk450 € – 500 €
1995Liittyminen Euroopan Unioniin10 mkKysy päivän hinta
1995  Rauhan 50 vuotta2000 mk900 € – 1100 €
1997  Itsenäisyys 80 vuotta 1000 mk450 € – 500 €
1999EU-puheenjohtajuus10 mkKysy päivän hinta
1999 Jean Sibelius ja säveltaide1000 mk450 € – 500 €
2001  Viimeinen kultamarkka1 mk370 € – 420 €
2002  Keskiyön aurinko 100 €450 € – 500 €
2003  Rahataide, Au/Ag 50 €280 € – 300 €
2004  Albert Edelfelt100 €450 € – 500 €
2005  MM-200520 €50 € – 60 €
2006  EU puheenjohtajuus, Au/Ag50 €280 € – 320 €
2007  Itsenäisyys 90 vuotta100 €450 € – 500 €300 € – 330 €
2008  Autonomia 200 vuotta100 €450 € – 500 €
2009  Porvoon valtiopäivät 200 v. 100 €Kysy päivän hinta
2010  Suomalainen raha 150 vuotta100 €300 € – 330 €
2011Suomen Pankki 100 vuotta100 €300 € – 330 €
2012Helsinki Design Capital50 €Kysy päivän hinta
2013Valtiopäivät100 €300 € – 330 €
2014Numismatiikka, rahanlyönti 150 vuotta100 €300 € – 330 €
2015Jean Sibelius100 €300 € – 330 €
2016Eino Leino100 €300 € – 330 €
2017Itsenäisyys 100 vuotta100 €Kysy päivän hinta
2018Suomi 100 vuoden kuluttua100 €Kysy päivän hinta
2019Hallitusmuoto100 €Kysy päivän hinta
2020Turun yliopisto100 €Kysy päivän hinta
2021Journalismi100 €Kysy päivän hinta
2022Kansallisbaletti100 €Kysy päivän hinta
2023Luonnonsuojelu100 €Kysy päivän hinta
2024Vaalit100 €Kysy päivän hinta
ÄLÄ KOSKAAN OTA RAHOJA POIS NIIDEN SUOJAKAPSELEISTA, pienetkin käsittelyn ja erityisesti puhdistamisen jäljet alentavat rahojen arvoa!

Ota yhteyttä joko puhelimitse tai täytä lomake ja pyydä ilmainen hinta-arvio.


Juhlarahojen arvo

Kuten jo nimikin kertoo, juhlaraha on jonkin tietyn asian muistamiseksi tai juhlistamiseksi lyöty virallinen maksuväline, jolla on jokin nimellisarvo. Useimmat valtiot lyövät juhlarahoja vain rajoitettuja määriä, jonka seurauksena juhlarahojen arvo keräilykohteena voi monesti olla rahan nimellisarvoa korkeampi. Juhlarahat voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään: jalometalleihin lyödyt juhlarahat ja tavallisiin metalliseoksiin lyödyt rahat. Yleisin juhlarahoissa käytetty jalometalli on hopea ja hyvänä kakkosena tulee kulta. Jalometallisten juhlarahojen arvo perustuu niiden sisältämän metallin arvoon. Esimerkiksi ensimmäinen suomalainen euroarvoinen kultaraha on vuodelta 2002, ja sen nimellisarvo on 100 euroa mutta rahan sisältävän kullan arvo on liki 500 euroa. Suomessa lyödään vuosittain vain yksi kultainen juhlaraha. Euroaikana on Suomessa laskettu liikkeelle hopeisia 10 euron tai 20 euron juhlarahoja, ja niitä julkaistaan nykyisin Suomessa vuosittain 1 – 2 erilaista 20 euron hopearahaa.

Yksityiskohtainen juhlarahahinnasto löytyy täältä: juhlarahahinnasto.pdf.

Juhlarahojen arvo riippuu monista tekijöistä

Suomessa valmistetaan nykyään selvästi vähemmän juhlarahoja kuin aikaisemmin, joten niiden keräilyarvo (jota myös kutsutaan numismaattiseksi arvoksi) säilynee paremmin kuin aikaisemmin. Viimeisintä suomalaista kultarahaa, 100 euroa vuodelta 2023 ”Luonnonsuojelu”, on lyöty vain 800 kappaletta, mutta johtuen miltei 1 000 euron myyntihinnasta on rahaa yhä kaupan ja se ei tunnu olevan kovinkaan haluttu. Kultaiset juhlarahat voivat kuitenkin olla arvokkaita keräilijän silmissä. Ensimmäinen euroarvoinen kultaraha, 100 euroa vuodelta 2002 ”Keskiyön aurinko”, on kaunis raha mutta sitä on lyöty 25 000 kpl, joten sillä ei ole varsinaista keräilyarvoa ja sen arvo perustuu puhtaasti rahan sisältämän kullan arvoon.

Kahden ja viiden euron kaksimetalliset juhlarahat

Suomessa lyödään myös kahden euron ja viiden euron kaksimetallisia juhlarahoja.

Kahden euron juhlarahoja valmistetaan miltei kaikkien euromaiden yleisen käytännön mukaan joka vuosi kaksi erilaista. Nämä erikois-kaksieuroiset ovat virallisia maksuvälineitä ja siten käypiä koko euroalueella, ja niiden lyöntimäärät ovat vaihdelleet 500 000 – 2 500 000 kappaleen välillä. Näitä rahoja lasketaan rahalaitosten kautta normaaliin kiertoon, joten varsinaista keräilyarvoa niillä ei monastikaan ole. Erikseen lyödään pieni määrä kahden euron Proof-rahoja, joissa on mukana aitoustodistus ja näillä on jonkin verran keräilyarvoa.

Suomen viiden euron juhlarahoilla on yleensä pientä keräilyarvoa, koska lyöntimäärät ovat olleet 18 000 – 200 000 kappaletta. Uusimpia on tehty vähiten.

Muiden maiden juhlarahat

On myös maita, jotka valmistuttavat suuren määrän erilaisia juhlarahoja ja niiden myynti on näille valtiolle tärkeä tulolähde. Esimerkiksi pieni Cookinsaaret (Cook Islands), jossa asukkaita on noin 18 000, valmistuttaa vuosittain kymmeniä erilaista hopeisia ja kultaisia juhlarahoja, jotka myydään pääasiassa ulkomaisille keräilijöille. Muita samankaltaisia numismaattisesti ”ahkeria” pieniä saarivaltioita ovat erityisesti Niue, Nauru ja Tristan da Cunha). Samaten ovat viime vuosikymmeninä monet muut pikkuvaltiot sekä kehittyvät valtiot lyötättäneet valtavasti juhlarahoja, joilla ei oikeastaan ole mitään tekemistä itse lyöttäjävaltion kanssa.

Myös Euroopassa on pikkuvaltioita (kuten Gibraltar, Guernsey, Isle of Man ja Jersey), jotka ovat jo vuosikymmeniä tuottaneet mitä moninaisimpia jalometallisia juhlarahoja pelkästään kansainvälisille numismaattisille markkinoille. Euroalueella ovat erityisesti Ranska, San Marino ja Vatikaani tuottaneet markkinoille runsaasti vain keräilijöille suunnattua numismaattista materiaalia.

Ostamme sekä suomalaisia että ulkomaisia juhlarahoja

Arviointipalvelumme on ilmaista. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa että juhlarahoissa kultarahan arvo on noin 50-kertainen saman kokoiseen hopearahan arvoon verrattuna.

ÄLÄ KOSKAAN OTA RAHOJA POIS NIIDEN SUOJAKAPSELEISTA, pienetkin käsittelyn ja erityisesti puhdistamisen jäljet alentavat rahojen arvoa!

Copyright © 2024

Stenvest Oy, Klaus Damstén, Siltatie 3 A 9, 00140 HELSINKI