Selvitä juhlarahojesi arvo ilmaiseksi
Juhlarahasi saattavat olla yllättävänkin arvokkaita!
Juhlarahoja valmistavat pääasiassa valtiolliset rahapajat. Suomessa juhlarahat on aiemmin valmistanut Suomen valtion omistama Suomen Rahapaja, mutta nykyään niitä on kilpailutusten johdosta lyöty Liettuan ja Alankomaiden rahapajoissa. Juhlarahat lyödään yleensä jonkun merkkihenkilön tai tapahtuman kunniaksi.
Olen kiinnostunut ostamaan sekä koti- että ulkomaisia juhlarahoja. Voit lähettää kuvan omistamistasi rahoista sivuiltani löytyvän lomakkeen kautta. Vastaan viestiisi tarjoten ilmaisen hinta-arvion omistamiesi rahojen osalta.
Lue lisää juhlarahoista sivultani juhlaraha.eu »
JUHLARAHAHINNASTO 1.10.2024
Yksityiskohtainen juhlarahahinnasto löytyy täältä: juhlarahahinnasto.pdf.
Huom! Jos etsimääsi rahaa ei löydy hinnastosta, pyydä hinta-arvio »
Suomen kultaisten juhlarahojen ostohintamme
| Vuosi | Aihe | Nimellisarvo | Maksamme |
| 1992 | Itsenäisyys 75 vuotta | 1000 mk | 450 € – 500 € |
| 1995 | Liittyminen Euroopan Unioniin | 10 mk | Kysy päivän hinta |
| 1995 | Rauhan 50 vuotta | 2000 mk | 900 € – 1100 € |
| 1997 | Itsenäisyys 80 vuotta | 1000 mk | 450 € – 500 € |
| 1999 | EU-puheenjohtajuus | 10 mk | Kysy päivän hinta |
| 1999 | Jean Sibelius ja säveltaide | 1000 mk | 450 € – 500 € |
| 2001 | Viimeinen kultamarkka | 1 mk | 370 € – 420 € |
| 2002 | Keskiyön aurinko | 100 € | 450 € – 500 € |
| 2003 | Rahataide, Au/Ag | 50 € | 280 € – 300 € |
| 2004 | Albert Edelfelt | 100 € | 450 € – 500 € |
| 2005 | MM-2005 | 20 € | 50 € – 60 € |
| 2006 | EU puheenjohtajuus, Au/Ag | 50 € | 280 € – 320 € |
| 2007 | Itsenäisyys 90 vuotta | 100 € | 450 € – 500 €300 € – 330 € |
| 2008 | Autonomia 200 vuotta | 100 € | 450 € – 500 € |
| 2009 | Porvoon valtiopäivät 200 v. | 100 € | Kysy päivän hinta |
| 2010 | Suomalainen raha 150 vuotta | 100 € | 300 € – 330 € |
| 2011 | Suomen Pankki 100 vuotta | 100 € | 300 € – 330 € |
| 2012 | Helsinki Design Capital | 50 € | Kysy päivän hinta |
| 2013 | Valtiopäivät | 100 € | 300 € – 330 € |
| 2014 | Numismatiikka, rahanlyönti 150 vuotta | 100 € | 300 € – 330 € |
| 2015 | Jean Sibelius | 100 € | 300 € – 330 € |
| 2016 | Eino Leino | 100 € | 300 € – 330 € |
| 2017 | Itsenäisyys 100 vuotta | 100 € | Kysy päivän hinta |
| 2018 | Suomi 100 vuoden kuluttua | 100 € | Kysy päivän hinta |
| 2019 | Hallitusmuoto | 100 € | Kysy päivän hinta |
| 2020 | Turun yliopisto | 100 € | Kysy päivän hinta |
| 2021 | Journalismi | 100 € | Kysy päivän hinta |
| 2022 | Kansallisbaletti | 100 € | Kysy päivän hinta |
| 2023 | Luonnonsuojelu | 100 € | Kysy päivän hinta |
| 2024 | Vaalit | 100 € | Kysy päivän hinta |
Ota yhteyttä joko puhelimitse tai täytä lomake ja pyydä ilmainen hinta-arvio.
Juhlarahojen arvo
Kuten jo nimikin kertoo, juhlaraha on jonkin tietyn asian muistamiseksi tai juhlistamiseksi lyöty virallinen maksuväline, jolla on jokin nimellisarvo. Useimmat valtiot lyövät juhlarahoja vain rajoitettuja määriä, jonka seurauksena juhlarahojen arvo keräilykohteena voi monesti olla rahan nimellisarvoa korkeampi. Juhlarahat voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään: jalometalleihin lyödyt juhlarahat ja tavallisiin metalliseoksiin lyödyt rahat. Yleisin juhlarahoissa käytetty jalometalli on hopea ja hyvänä kakkosena tulee kulta. Jalometallisten juhlarahojen arvo perustuu niiden sisältämän metallin arvoon. Esimerkiksi ensimmäinen suomalainen euroarvoinen kultaraha on vuodelta 2002, ja sen nimellisarvo on 100 euroa mutta rahan sisältävän kullan arvo on liki 500 euroa. Suomessa lyödään vuosittain vain yksi kultainen juhlaraha. Euroaikana on Suomessa laskettu liikkeelle hopeisia 10 euron tai 20 euron juhlarahoja, ja niitä julkaistaan nykyisin Suomessa vuosittain 1 – 2 erilaista 20 euron hopearahaa.
Yksityiskohtainen juhlarahahinnasto löytyy täältä: juhlarahahinnasto.pdf.
Juhlarahojen arvo riippuu monista tekijöistä
Suomessa valmistetaan nykyään selvästi vähemmän juhlarahoja kuin aikaisemmin, joten niiden keräilyarvo (jota myös kutsutaan numismaattiseksi arvoksi) säilynee paremmin kuin aikaisemmin. Viimeisintä suomalaista kultarahaa, 100 euroa vuodelta 2023 ”Luonnonsuojelu”, on lyöty vain 800 kappaletta, mutta johtuen miltei 1 000 euron myyntihinnasta on rahaa yhä kaupan ja se ei tunnu olevan kovinkaan haluttu. Kultaiset juhlarahat voivat kuitenkin olla arvokkaita keräilijän silmissä. Ensimmäinen euroarvoinen kultaraha, 100 euroa vuodelta 2002 ”Keskiyön aurinko”, on kaunis raha mutta sitä on lyöty 25 000 kpl, joten sillä ei ole varsinaista keräilyarvoa ja sen arvo perustuu puhtaasti rahan sisältämän kullan arvoon.
Kahden ja viiden euron kaksimetalliset juhlarahat
Suomessa lyödään myös kahden euron ja viiden euron kaksimetallisia juhlarahoja.
Kahden euron juhlarahoja valmistetaan miltei kaikkien euromaiden yleisen käytännön mukaan joka vuosi kaksi erilaista. Nämä erikois-kaksieuroiset ovat virallisia maksuvälineitä ja siten käypiä koko euroalueella, ja niiden lyöntimäärät ovat vaihdelleet 500 000 – 2 500 000 kappaleen välillä. Näitä rahoja lasketaan rahalaitosten kautta normaaliin kiertoon, joten varsinaista keräilyarvoa niillä ei monastikaan ole. Erikseen lyödään pieni määrä kahden euron Proof-rahoja, joissa on mukana aitoustodistus ja näillä on jonkin verran keräilyarvoa.
Suomen viiden euron juhlarahoilla on yleensä pientä keräilyarvoa, koska lyöntimäärät ovat olleet 18 000 – 200 000 kappaletta. Uusimpia on tehty vähiten.
Muiden maiden juhlarahat
On myös maita, jotka valmistuttavat suuren määrän erilaisia juhlarahoja ja niiden myynti on näille valtiolle tärkeä tulolähde. Esimerkiksi pieni Cookinsaaret (Cook Islands), jossa asukkaita on noin 18 000, valmistuttaa vuosittain kymmeniä erilaista hopeisia ja kultaisia juhlarahoja, jotka myydään pääasiassa ulkomaisille keräilijöille. Muita samankaltaisia numismaattisesti ”ahkeria” pieniä saarivaltioita ovat erityisesti Niue, Nauru ja Tristan da Cunha). Samaten ovat viime vuosikymmeninä monet muut pikkuvaltiot sekä kehittyvät valtiot lyötättäneet valtavasti juhlarahoja, joilla ei oikeastaan ole mitään tekemistä itse lyöttäjävaltion kanssa.
Myös Euroopassa on pikkuvaltioita (kuten Gibraltar, Guernsey, Isle of Man ja Jersey), jotka ovat jo vuosikymmeniä tuottaneet mitä moninaisimpia jalometallisia juhlarahoja pelkästään kansainvälisille numismaattisille markkinoille. Euroalueella ovat erityisesti Ranska, San Marino ja Vatikaani tuottaneet markkinoille runsaasti vain keräilijöille suunnattua numismaattista materiaalia.
Ostamme sekä suomalaisia että ulkomaisia juhlarahoja
Arviointipalvelumme on ilmaista. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa että juhlarahoissa kultarahan arvo on noin 50-kertainen saman kokoiseen hopearahan arvoon verrattuna.
ÄLÄ KOSKAAN OTA RAHOJA POIS NIIDEN SUOJAKAPSELEISTA, pienetkin käsittelyn ja erityisesti puhdistamisen jäljet alentavat rahojen arvoa!