Väärennökset

Tietoja väärennöksistä

1 penni 1864

1 penni 1864 väärennös
Aidon ja väärennetyn 1 pennin rahan 1864 keskeiset erot. Klassinen virhe on arvopuolen helmireunan kello 1:30 kohdalla oleva aukko, joka Kiinan väärennöksestä puuttuu. Tämä väärä raha on kaikin tavoin pielessä, ja se lieneekin tehty käyttämällä myöhempää mallin 1865 – 1871 isompikirjaimista Aleksanteri II:n penniä mallina.

Väärennöksistä kaikkein vaarallisin on ollut 1 pennin väärä raha vuosiluvulla 1864. Kaikkien 1 pennin kuparirahojen selkeästi selvin ja tärkein tunnistustekijä on rahan paino. Aitojen 1 pennin kuparirahojen 1864 – 1917 normipaino on 1,28 grammaa +0,025g eli käytännössä 1,25 – 1,31 grammaa. Kiinan kolikkoväärennökset ovat tätä merkittävästi painavampia, esimerkiksi vuosiluvulla 1864 varustettu väärä raha painaa 1,68 grammaa.

Koska aidot pennit (erityisesti parempikuntoiset) vuodelta 1864 ovat hyvin harvinaisia, on niiden arvo helposti tuhansia euroja, joten kunnottomat rahajobbarit ovat jo vuosia myyneet näitä Kiinan rahaväärennöksiä eri foorumeilla ja kauppapaikoilla aitoina. Tämän rahan ostamista harkittaessa on syytä paneutua todella huolella ostettavaan rahaan ja sen yksityiskohtiin. Näitä rahoja EI OLE IKINÄ AITOINA kaupan netissä tai toreilla halpaan hintaan.

1 penni 1870

1 penni 1870
Väärennetyssä vuoden 1870 pennissä on arvopuolella selkeä virhe vuosiluvun numeroiden sommittelussa. Vuosiluvun numeron 7 ylä- ja alaosa ovat aidossa rahassa liki numeroiden 1 ja 8 tasolla ja lopun piste on selkeästi numeroiden 1, 8 ja 7 alatasoa ylempänä. Väärennöksessä on numero 7 selvästi numeroita 1 ja 8 alempana ja lopun piste on numeron 7 alaosan tasalla.

Kaikkien 1 pennin kuparirahojen selkeästi selvin ja tärkein tunnistustekijä on rahan paino. Aitojen 1 pennin kuparirahojen 1864 – 1917 normipaino on 1,28 grammaa +0,025 g eli käytännössä 1,25 – 1,31 grammaa. Kiinan rahaväärennökset ovat tätä merkittävästi painavampia, esimerkiksi vuosiluvulla 1870 varustettu väärä raha painaa 1,78 grammaa.

1 penni 1882 ja 1884

Kaikkien 1 pennin kuparirahojen selkeästi selvin ja tärkein tunnistustekijä on rahan paino. Aitojen 1 pennin kuparirahojen 1864 – 1917 normipaino on 1,28 grammaa + 0,025g eli käytännössä 1,25 – 1,31 grammaa. Kiinan rahaväärennökset ovat tätä merkittävästi painavampia, esimerkiksi vuosiluvuilla 1882 ja 1884 varustetut väärät rahat painavat 1,67 – 1,68 grammaa. Vuosien 1882 ja 1884 väärennökset 1 pennin rahoista ovat muutoin kuin vuosilukujensa osalta täysin identtisiä.

1 penni 1882 ja 1884
Vuosien 1882 ja 1884 väärennösten selkein tuntomerkki ovat puutteet tunnuspuolella olevissa keisarin monogrammikirjaimen A alaosien koristekiekuroissa. Kuvassa ylemmän aidon rahan kiekurat ovat kaikin osin eheät.

Virhe 1: Väärennöksen kiemuroista puuttuu osia. Tämä virhe esiintyy vain väärennöksissä.

Virhe 2: Väärennöksen oikeassa kiekurassa on meistirikko. Tämä virhe esiintyy myös kaikissa vuoden 1882 ja 1884 1 pennin rahojen väärennöksissä, mutta se voi myös esiintyä aidoissa rahoissa.

5 penniä 1870

5 penniä 1870

Ikävänä uutuutena on keräilymarkkinoille myöskin tullut väärennettyjä 5 pennin rahoja, joita ei aiemmin markkinoilla ollut. Aitojen 5 pennin autonomian ajan kuparirahojen normipaino on 6,38 grammaa (käytännössä 6,35 – 6,41 grammaa).

Keräilijöiden onneksi on vuoden 1870 väärennetty 5 pennin kuparirahatyyppi varsin helppo tunnistaa, koskapa sen arvopuolen kirjaimet ja numerot poikkeavat selkeästi aidoista. Kuten havainnekuvasta käy ilmi, ovat aidon ja väärennetyn rahan kirjaimet aivan eri tyyppisiä. Hyvä yksityiskohta löytyy kirjaimen Ä pisteistä. Aidon rahan pisteet ovat varsin lähellä kirjaimen runko-A:ta, mutta kolikkoväärennöksen Ä-pisteet ovat varsin etäällä sen yläpuolella.

5 penniä 1892

5 penniä 1892
Aitojen 5 pennin autonomian ajan kuparirahojen normipaino on 6,38 grammaa (käytännössä 6,35 – 6,41 grammaa).

Vuoden 1870 väärennettyä 5 pennin rahaa paljon ikävämpi on 5 pennin kuparirahasta vuodelta 1892 tehty kolikkoväärennös. Aidon rahan ainoat erot väärään rahaan nähden ovat sen arvopuolen kirjainten ja numeroiden tukevuus väärän rahan hoikempiin kirjaimiin ja numeroihin verrattuna. Lisäksi vuosiluvun 1892 viimeisen numeron 2 asemassa muihin numeroihin nähden on eroa. Aidon rahan numero 2 on miltei muiden numeroiden tasalla, mutta väärän rahan vuosiluvun numeron 2:n alaosa on selkeästi muiden numeroiden alaosia ylempänä.

5 penniä 1910

5 penniä 1910
Aitojen 5 pennin autonomian ajan kuparirahojen normipaino on 6,38 grammaa (käytännössä 6,35 – 6,41 grammaa).

Kaikkein viheliäisin väärennös autonomian ajan 5 pennin kuparirahoista on vuoden 1910 rahasta tehty väärennös. Aidon rahan ainoa ero väärään rahaan nähden on sen arvopuolen kirjainten ja numeroiden tukevuus väärän rahan hoikempiin kirjaimiin ja numeroihin verrattuna.

Lähempi tarkastelu havainnollistaa 5-pennisten arvopuolten kirjainten ja numeroiden erot aitoihin verrattuna. On ilmeistä, että kaikki 5 pennin rahojen tekeleet on tehty samojen meistien kopioilla, joissa vain vuosiluku on muutettu. Kyseinen meisti pohjautuu rahatyypin nuorempaan malliin, jonka vuoksi ovat 5 pennin vuoden 1870 tekeleen arvo- ja tunnuspuolet aivan väärää tyyppiä, minkä huomaa erityisesti tekeleen kirjainten siroudesta alkuperäisiin verrattuna.

Yhteenveto kopioitujen 5 pennin rahoje arvopuolen eroista. Ylinnä aidot rahat, alinna kopiorahat.
Huomatkaa tekeleiden kirjainten ja numeroiden heiveröisyys ja epätarkkuus aitoihin verrattuna.

10 penniä 1898, todellinen rimanalitus

Vuoden 1898 10 pennin rahan kopio on kyllä niin onneton, että se on suorastaan humoristinen. Onkin ilmeistä, että tekeleseppä on skaalannut 50 pennin tekeleen arvopuolen isommaksi ja muuttanut numeron 50 numeroksi 10 ja laittanut vuosiluvuksi 1898. Aidon 10 pennin kuparirahan paino on 12,8 grammaa ja halkaisija 30 00. Kopion halkaisija on 31 mm.

Aidon ja kopioidun10 pennin rahan 1898 vertailua. Aidot ylimmä, tekeleet alinna. Huomatkaa tekeleiden kirjainten ja numeroiden heiveröisyys ja epätarkkuus aitoihin verrattuna. Myös tekeleen tammenlehväseppele poikkeaa erittäin huomattavasti aidosta. Tekeleistä on kaupan COPY-stanssattuja ja stanssaamattomia versioita.

25 penniä 1865, 1867, 1869, 1871 ja 1876

25 pennin rahoja on kopioitu vuosilta 1865, 1867, 1868, 1869, 1871 ja sokerina pohjalla 1876. Aidoissa rahoissa ovat arvo- ja taustapuoli rahaa lehden lailla käännettäessä samansuuntaiset. Kiinan väärennöksissä esiintyy oikeastaan mitä tahansa asentoja, eli jos rahan tunnuspuoli ei ole samansuuntainen taustapuolen kanssa, on kyseessä kiinalainen väärennös. 25 pennin hopearahojen osalta on varmin ja paras tunnistustekijä rahan paino. Aidot 25-penniset painavat normin mukaan 1,27 grammaa + 0,067 grammaa ja ne ovat 750 o/oo hopeaa. Kiinan väärennösten paino on luokkaa 1,8 – 2,1 grammaa, eli ne ovat 30 – 40 % ylipainoisia. Tämä suuri painoero selittyy ennen kaikkea sillä, että väärät rahat ovat aitoja rahoja merkittävästi paksumpia. Tämä ero käy mainiosti ilmi seuraavasta kuvasta.

Erot väärän rahan ja aidon rahan paksuuksissa. Aidon rahan reuna ylempänä, väärennetyn rahan reuna alempana.
Vuoden 1865 aidon ja väärän 25 pennin rahan erot ovat hyvin pienet; lähinnä väärän rahan tunnistaa väärästä painosta ja liiasta paksuudesta. Kuvassa aito raha ylempänä.
Vuoden 1867 aidon ja väärän 25 pennin rahan selkein ero on vasemman puoleisen tammenlehväseppeleen ylimmän välin tammenterho, joka aidossa rahassa on (ylempi raha) ja väärästä rahasta (alinna) se puuttuu.
Vuoden 1868 aidon ja väärän 25 pennin rahan selkein ero on vasemman puoleisen tammenlehväseppeleen ylimmän välin tammenterho, joka aidossa rahassa on (ylempi raha) ja väärästä rahasta (alinna) se puuttuu.
Vuoden 1869 aidon ja väärän 25 pennin rahan selkein ero on vasemman puoleisen tammenlehväseppeleen ylimmän välin tammenterho, joka aidossa rahassa on (ylempi raha) ja väärästä rahasta (alinna) se puuttuu.
Vuoden 1871 aidon ja väärän 25 pennin rahan selkein ero on vasemman puoleisen tammenlehväseppeleen ylimmän välin tammenterho, joka aidossa rahassa on (ylempi raha) ja väärästä rahasta (alinna) se puuttuu.
Vuoden 1876 25 pennin rahasta tunnetaan kaksi erilaista väärennöstä.Paremmasssa väärennöksessä on oikean kaltainen tunnuspuoli, mutta kehnommassa väärennöksessä on väärän tyyppinen tunnuspuoli väärän tyyppisine isoine reunahelmineen.
Yksityiskohtaista vertailua vuoden 1876 aidon ja kopioidun 25 pennin rahan välillä. Aito ylempänä, väärennetty raha alla. Huomaa väärennöksen leveä vuosiluku ja S-kirjaimen liian alhaalla jalasta oleva väärä paikka.

50 penniä 1864, 1867 (!), 1876 ja 1890

Hopeisia 50 pennin rahoja on myöskin kopioitu. Tiedossa ovat ainakin vuosien 1864, 1867, 1876 ja 1890 väärennökset. Osa vääristä rahoista on selkeästi huonolaatuisia ja ne on tehty jostain vähäarvoisesta metalliseoksesta.

50 penniä 1864

Aidoissa rahoissa ovat arvo- ja taustapuoli rahaa lehden lailla käännettäessä samansuuntaiset. Kiinan väärennöksissä esiintyy oikeastaan mitä tahansa asentoja, eli jos rahan tunnuspuoli ei ole samansuuntainen taustapuolen kanssa, on kyseessä kiinalainen väärennös. Aidon 50 pennin hopearahan normin mukainen hopeapitoisuus on 750 o/oo ja paino on 2,54 + 0,13 grammaa. Väärennösten paino vaihtelee 2,26 – 2,85 gramman välillä, eli paino voi olla varsin lähellä oikeaa, jolloin pelkkä oikea paino ei riitä tekemään rahasta aitoa. Ongelma on myöskin siinä, että ensinnäkin jotkut väärennökset ovat teknisesti varsin hyviä ja toiseksi nykyisin niitä markkinoidaan myös hopeoituina ja jopa täysin hopeisina. Onko kyse jopa siitä, että rahoja on valettu tai lyöty hopeasta, vai onko kyse vain 100% hopeapinnoitteesta?

Väärennetyt 50 pennin rahat vuosiluvulla 1864 ovat ehkä nopealla vilkaisulla harhaanjohtavia, mutta lähempi tarkastelu paljastaa molemmat tunnetut väärennöstyypit varsin helposti. Molemmissa väärennöstyypeissä on pohjana käytetty vuonna 1872 käyttöön otettua mallia, joka poikkeaa aidosta mallista niin helmireunan, tammenlehväseppeleen ja seppelenauhojen kuin vaakunakotkankin osalta.

  • Aidon rahan sana PENNIÄ on kirjoitettu korkeilla ja tukevilla kirjaimilla, väärennösten sana PENNIÄ on kirjoitettu siroin kirjaimin.
  • Aidon rahan vuosiluku 1864 on kapea ja sen numeroiden välit ovat hyvin pienet. Väärennöksien vuosiluvun 1864 kirjaimet ovat heiveröisempiä ja numerovälit ovat suurempia.
  • Aidossa vuoden 1864 rahassa on harva ja isohelminen helmireuna, väärennöksissä helmireuna on tiheä ja pienihelminen.
  • Aidon rahan arvopuolen tammenlehväseppele on ”jämerä” kun taas väärennöksissä on sirompi tammenlehväseppele. Myös väärennösten seppelenauhat poikkeavat merkittävästi aidon rahan seppelenauhoista.
  • Aidossa rahassa on tunnuspuolella rahapajan johtajan kirjain S ja kotkavaakunan yläosa on etäällä reunasta. Molempien väärennöstyyppien kotkavaakunan yläosa on lähellä reunaa. Toisessa väärennöksessä on väärä rahapajan johtajan kirjain L ja toisen väärennöksen vaakunakotkan pyrstö on aivan erilainen kuin aidon vastaava.
50 penniä 1867 väärennös

Ehkä näistä kiinalaisista väärennöksistä ainoa, joka voisi ansaita paikkansa kuriositeettikokoelmassa, on vuoden 1867 tekele – koskapa tuona vuonna ei 50 pennin hopearahoja valmistettu ensinkään!

50 penniä 1867

Luonnollisesti on vuoden 1876 aito 50 pennin hopearaha niin harvinainen (sitä on ilmeisesti tehty vain 600 kappaletta), että niitä ei käytännössä ole kaupan ”edullisesti” muualla kuin tunnetuissa rahaliikkeissä tai rahahuutokaupoissa. Näin ollen voi varsin turvallisesti todeta, että kaikki ns. ”maakuntalöydöt” ovat väärennöksiä.

Rahasta tehdyt väärennökset ovat yleensä painoltaan hyvin vaihtelevia ja niissä on yleisesti heikon valmistuslaadun lisäksi muutamia selkeitä tunnistustekijöitä. 50 pennin rahasta 1876 tunnetaan kahta eri väärennöstyyppiä.

  • Ensimmäisessä tyypissä on arvopuolen vuosiluku 1876 huomattavasti aidon rahan vuosilukua leveämpi ja tunnuspuolen rahapajan johtajan kirjain S on selkeästi väärässä kohdassa aitoon rahaan verrattuna.
  • Toisessa tyypissä on tunnuspuolen rahapajan johtajan kirjain virheellisesti L.

Venäjällä on kaupan hyvin ikäviä väärennösversioita tästä rahasta.

50 penniä 1876 venäjän väärennös

Tämän varsin tummaksi patinoidun väärenteen eräs myyjä vakuuttaa ilmoitustekstissään: ”ЭКСКЛЮЗИВНАЯ монета из частной коллекции – 50 пенни 1876 год. НОВОДЕЛ из однородного высокопробного серебра. Гарантия качества.” Suomennettuna: Eksklusiivinen kolikko yksityiskokoelmasta – 50 penniä vuodelta 1876. NOVODELI hienohopeasta. Laatu varmistettu.

Tämän väärän hopearahan ilmoitettu paino on 3 grammaa, eli noin 20% ylipainoinen. Onneksi tämä väärennös on tyyppiä, jossa on tunnuspuolella väärä rahapajan johtajan kirjain L. Samalla myyjällä on myöskin tarjolla epäjalosta metallista valmistettu ilmoituksen mukaan 2,5 grammaa painava (eli melko tarkkaan oikea paino) väärennös oikealla johtajan kirjaimella S hintaan 150 ruplaa eri noin 2 euroa. Tätä hopeista 50 pennin rahan väärennöstä vuosiluvulla 1876 väärällä rahapajan johtajan kirjaimella L on kaupan useallakin myyjällä 700 ruplan eli noin 10 euron hintaan.

Jostain syystä ovat kiinalaiset väärentäjät katsoneet aiheelliseksi väärentää myös 50 pennin rahaa vuodelta 1890. Tämän tekee omituiseksi se seikka, että 50 pennin raha vuodelta 1890 ei ole mitenkään erikoinen tai arvokas raha. Normaalikuntoisena sen saa mistä tahansa rahakaupasta tai nettimyymälästä muutamalla eurolla – miksi siis ostaa väärennöstä samaan hintaan? Toki väärentäjät tarjoavat tätä rahaa myös hopeisena versiona nasakkaan 10 euron hintaan. Osta siis 10 eurolla hopeinen väärennös rahasta, jonka saa aitona muutamalla eurolla!

50 penniä 1890 väärennös

1 markka 1864

1 markka 1864

Erittäin ikävä kiusankappale on vuoden 1864 1 markan hopearaha, joka ei ole niin kallis kuin 1 pennin raha samalta vuodelta, mutta yhtä kaikki kiinnostava ja haluttu raha, koska se on Suomen ensimmäinen oman rahajärjestelmän markka. Aito vuoden 1864 hopeamarkka on 868 o/oo hopeaa ja sen normipaino on 5,18 grammaa + 0,088g eli käytännössä 5,1 – 5,27 grammaa. Väärennetty 1 markan raha on korkeintaan hopeapinnoitettu, ja sen paino on noin 5,6 grammaa, eli se on melko lailla ylipainoinen.

Vuoden 1864 aidoissa ja väärennetyissä rahoissa on onneksi keskeisiä eroja. Klassinen virhe on arvopuolen sanassa MARKKA esiintyvät lukuisat meistivirheet. Helpoin tunnistustekijä on oikeanpuolimmaisessa tammenlehväseppeleessä kello 2:00 kohdalla oleva lehvänippuväli, jossa pitäisi olla ruodon molemmin puolin tammenterho. Kiinalaisessa väärässä rahassa on tammenterho vain ruodon vasemmalla puolella. Samat virheet esiintyvät myös vuoden 1870 markan väärennöksessä, eli ne on tehty muokkaamalla samaa meistiä.

1 markka 1865, 1866, 1867 ja 1870

Kiinasta on tullut markkinoille myös kopioituja 1 markan hopearahoja vuosilta 1865, 1866, 1867 ja tietysti suurharvinaisuudesta 1870, joita tunnetaan vain 2 kappaletta – molemmat samalla keräilijällä!


Vuosien 1865, 1866 ja 1867 aitojen (ylinnä) ja kiinalaisten kopioiden (alinna) 1 markan rahojen vertailua. Kiinalaiset kopiot ovat ensi silmäyksellä petollisen hyviä.

Vuosien 1865, 1866 ja 1867 aitojen (ylinnä) ja kopioitujen (alinna) 1 markan rahojen arvopuolten yksityiskohtien vertailua. Kiinalaisissa kopioissa on kaikissa sama virhe, eli vuosiluvun vasemmalla puolella olevasta lehvänippuvälistä puuttuu varren oikealta puolelta tammenterho. Kohta on korostettu valkoisella havainneympyrällä

Helpoin tunnistustekijä on vasemmanpuolimmaisessa tammenlehväseppeleessä kello 8:30 kohdalla oleva lehvänippuväli, jossa pitäisi olla ruodon vasemmalla puolella tammenterho. Kiinalaisissa kopiorahoissa ei kyseisessä lehvänippuvälissä ole lainkaan tammenterhoa. Sama virhee esiintyy myös vuoden 1870 markan väärennöksessä, eli kaikki kopiot on tehty muokkaamalla samaa arvopuolen meistin vuosilukua. Vuoden 1870 hopeamarkka on Suomen harvinaisin ja kallein metalliraha. Sitä tunnetaan kaksi kappaletta, jotka molemmat ovat saman keräilijän kokoelmassa. Näin ollen on markkinoilla liikkuva Kiinan kopio vain kuriositeetti, koska aitoja ei ole olemassa kuin tunnetut 2 kappaletta. Näin ollen on missä tahansa kaupan oleva Suomen 1 markan raha vuodelta 1870 AINA VÄÄRENNÖS!


Aidot 1 markan rahat 1870 sekä Kiinan tekele. Ylinnä ns. ex. SNY kappale, keskellä ns. ex. KOP kappale ja alinna tekele. Tekeleen arvopuoli on mallia 1865-1867, johon on vain muutettu vuosiluku. Kiinnittäkää erityishuomiota tekeleen sanan MARKKA kirjainten kokoon ja sijaintiin reunalehvien suhteen. Aidot painavat ex. SNY 5,18 g ja ex. KOP 5,01 g. Tekele painaa 5,67 g, eli se on reilusti ylipainoinen.

1 markka 1949 kuparia

1 markka 1949 kuparia

Kaikkein vaarallisin itsenäisyyden ajan rahojen väärennös on 1 markan kuparirahan kolikkoväärennös vuosiluvulla 1949. Näiden 1 markan kuparirahojen väärennösten ensimmäinen tunnistustekijä on rahan paino. Aitojen 1 markan kuparirahojen 1943 – 1951 normipaino on 4,0 grammaa + 0,02g eli käytännössä 3,98 – 4,02 grammaa.

Kiinan väärennökset (havainnekuvan kohta 2) ovat tätä kevyempiä painaen noin 3,65 grammaa. Toki vaihtelua voi esiintyä, eli lähellä oikeaa oleva paino yksistään ei riitä tekemään vuoden 1949 kuparimarkkaa aidoksi. Koska aidot kuparimarkat vuodelta 1949 ovat hyvin harvinaisia, on niiden arvo helposti tuhansia euroja, joten kunnottomat rahajobbarit ovat jo vuosia myyneet näitä Kiinassa tehtailtuja rahaväärennöksiä eri foorumeilla ja kauppapaikoilla aitoina.

Tämän rahan ostamista harkittaessa on syytä paneutua todella huolella ostettavaan rahaan ja sen yksityiskohtiin. Näitä rahoja EI OLE IKINÄ AITOINA kaupan netissä tai toreilla halpaan hintaan. Lisäksi rahasta tunnetaan niin sanottu vanhempi (ilmeisesti ihan kotimaista valmistetta oleva) rahaväärennös (havainnekuvan kohta 3), joka on erittäin tarkka kopio aidosta, vain yksityiskohdat tunnuspuolen leijonan hännän ja vuosiluvun toiseksi viimeisen numeron 4 keskinäisessä asemoinnissa paljastaa väärennöksen. Lisäksi vuoden 1943 kuparimarkan (havainnekuvan kohta 4) vuosiluvun viimeistä numeroa erehdytään usein luulemaan numeroksi 9.

Aito raha
Havainnekuvassa on siis ylimpänä aito raha (1), jossa vuosiluvun viimeisen numeron 9 yläosa on toiseksi viimeisen numeron 4 yläosaa selkeästi ylempänä. Lisäksi aidossa rahassa ovat leijonan hännän karvat liki samalla tasolla kuin numeron 4 rungon vaakaviiva. Myös vuosiluvun viimeisen numeron 9 alakärki on aidossa rahassa silmiinpistävän lyhyt ja kärjestään terävä.

Kiinalainen rahaväärennös
Havainnekuvan toiseksi ylimpänä (2) on nykyisin markkinoilla yleinen kiinalainen moderni väärennös, jossa vuosiluvun viimeisen numeron 9 alaosa on toiseksi viimeisen numeron 4 alaosaa selkeästi alempana. Myös vuosiluvun viimeisen numeron 9 alakärki on tekeleessä aitoa selkeästi pidempi ja pyöreämpi.

Suomalainen rahaväärennös
Havainnekuvan toiseksi alimpana (3) on niin sanottu vanha väärennös, jonka vuosiluvun numerot ovat aidon rahan vastaavia pulskempia ja erityisesti viimeisen numeron 9 alakärki on aitoa erittäin paljon pyöreämpi. Lisäksi tässä vanhemmassa väärennöksessä ovat leijonan hännän karvat selkeästi ylemmällä tasolla kuin numeron 4 rungon vaakaviiva.

2 markkaa 1865 ja 1866

2 markkaa 1865

Aito 2 markan hopearaha on 868 o/oo hopeaa, ja sen normin mukainen paino on 10,36 grammaa + 0,132 g. Liikkeellä olevat 2 markan epäjalosta metalliseoksesta tehdyt väärennetyt rahat painavat 9,9 – 10,5 grammaa, eli rahan punnitseminen ei vielä riitä. Kaikki tunnetut 2 markan rahoista tehdyt väärennökset (vuoden 1867 suurharvinaisuuden kopiota lukuun ottamatta) ovat turhankin hyviä laadultaan.

Itse rahojen kuvioiden yksityiskohdat ovat vuosien 1865 ja 1866 kiinalaisissa väärennöksissä käytännössä täysin alkuperäisten rahojen kaltaisia niin arvo- kuin tunnuspuoliltaan. Ainoa selkeä ero löytyy rahan reunakirjoituksista.

Reunakirjoituksen tekstit ovat väärennetyissä rahoissa hieman pienemmällä kirjasinkoolla aitojen rahojen reunakirjoituksen teksteihin verrattuna. Tämän takia ovat reunakirjoituksen kaikki sanat aidoissa rahoissa selkeästi väärien rahojen vastaavia sanoka pidempiä.

Lisäksi on HOPEATA -sanan kirjaimissa O ja P selkeä ero aitojen ja väärien rahojen reunakirjoituksissa. Aidon rahan O on tukeva ja leveä, väärennöksen O on hoikempi ja sirompi. Lisäksi on väärän rahan kirjaimen P jalka alhaalta haarautunut. Myös muita poieniä eroavaisuuksia on, kuten kuvista ilmenee.

Reunakirjoituksen numeroiden selkein ero on luvussa 83, jonka numerossa 8 on aidossa rahassa hyvin tukeva, ja ylä- sekä alapallukoiden sisäosien väli on avonainen. Väärän rahan 8 on hintelä, hieman oikealle kallellaan ja sen ylä- ja alapallukoiden sisäosat ovat selkeästi toisistaan erillään. Myös numerossa 3 on eroja; aidon rahan numero 3 on sopusuhtainen, mutta väärän rahan luvun 83 numero 3 on ylhäältä suhteettoman suuri ja kiemurainen ja alhaalta suhteettoman pieni.

2 markkaa 1870 – 1908

2 markan hopearahat ovatkin sitten surullinen tarina – niistä on JOKAISESTA vuodesta tehty kiinalaisia kopioita. Vielä vakavammaksi asian tekee se, että kopioiden painot (9,5 g – 10,5 g) ovat hyvin lähellä aitojen painoa (10,36 grammaa + 0,132 g). Aidot 2 markan hopearahat ovat 868 o/oo hopeaa. Tekeleissä on myös varsin hyvin tehty reunakirjoitus, vaikkakin juuri reunan tekninen laatu on aitoja selvästi huonompi. Kaikki tunnetut 2 markan rahoista tehdyt väärennökset (vuoden 1867 suurharvinaisuuden kopiota lukuun ottamatta) ovat turhankin hyviä laadultaan. Itse rahojen kuvioiden yksityiskohdat ovat monissa kiinalaisissa väärennöksissä erittäin paljon alkuperäisen kaltaisia, mutta onneksi vuosien 1870, 1872, 1874, 1905, 1906, 1907 ja 1908 väärennösten arvopuolien kuvioista löytyy kaksi systemaattista virhettä.


Arvopuolen vasemman puoleisen tammenlehväseppeleen välissä, joka on arvomerkinnän sanan MARKKAA kohdalla, ei väärennöksissä ole tammenterhojen ja seppeleen rungon välissä varsia, mitkä aidossa aina ovat. Väärennöksistä puuttuu myös muitakin tammenterhojen varsia, mutta tässä kohdassa virhe on selkein.

Lisäksi on väärennösten sanan MARKKAA ensimmäinen kirjain M viallinen, eli siitä puuttuu kokonaan tai hyvin suurelta osin kirjaimen paksut viivat yhdistävä siro vinoviiva.

2 markkaa 1905

2 markkaa 1905
2 markkaa 1905

Erittäin ikävä tapaus on 2 markan raha vuodelta 1905. Se on aitona suhteellisen harvinainen ja maksaa tämän vuoksi normaalikuntoisena eli jonkin verran kuluneena noin 100 – 200 euroa. Aito 2 markan hopearaha on 868 o/oo hopeaa, ja sen normin mukainen paino on 10,36 grammaa + 0,1286g eli käytännössä 10,23 – 10,5 grammaa. Liikkeellä olevat 2 markan epäjalosta metalliseoksesta tehdyt kopiorahat painavat 9,9 – 10,5 grammaa, eli rahan punnitseminen ei vielä riitä. Kaikki tunnetut 2 markan rahoista tehdyt rahaväärennökset (vuoden 1867 suurharvinaisuuden väärennöstä lukuun ottamatta, tästä vuoden 1867 2 markan rahasta EI OLE AITOJA RAHOJA KAUPAN) ovat turhankin hyviä laadultaan. Ainoita eroja on työn viimeistelyjäljessä, eli monet väärennökset ovat teräväreunaisia.

Vertailua 2 markan hopearahojen aidon reunan ja väärennettyjen rahojen reunan välillä. Itse rahojen kuvoiden yksityiskohdat ovat monissa kiinalaisissa kopioissa erittäin paljon alkuperäisen kaltaisia, mutta onneksi saatavilla olevista 2-markkaisista kalleimmassa, eli vuoden 1905 hopeisessa 2 markan rahassa, on yksityiskohta, jossa väärennösten valmistaja on tehnyt virheen.

10 markkaa 1905

Eivät ole kopiotehtailijat unohtaneet kultarahojakaan, 10 markkaa 1905 saanut sekin oman kopionsa. Tämä tekele ei tietenkään ole kultaa, mikä tekee väärennöksen tunnistamisen hieman helpommaksi. Tekeleet ovat joko liian paksja tai alipainoisia. Aito kultaraha painaa hyvin tarkalleen 3,22 grammaa. Kuten seuraavasta kuvasta käy hyvin ilmi, löytyy tästä tekeleestä varsin selkeä tunnistustekijäpoikkeama tekeleen kaikkien yksityiskohtien epäterävyyden lisäksi, eli vuosiluku on liian isokokoinen ja sen asema on sen yläpuolella olevaan viiva-piste-viiva -kuvioon nähden poikkeava.

Aito 10 markan kultaraha vuodelta 1905 ylinnä ja kullattu 10 markan 1905 kopioraha alinna.
Kopioita on kaupan COPY-stanssattuja ja stanssaamattomia versioita.

Aidon ja väärän 10 markan kultarahan vuodelta 1905 vuosilukujen asemoinnin vertailua.
Aito ylinnä, ja sen vuosiluvun numero 5 ei ulotu oikean puolisen väliviivan pään tasalle asti.
Alinna tekele, jonka vuosiluvun numero 5 ulottuu oikean puolisen väliviivan pään ohi oikealle. Eroja on korostettu punaisilla havainneviivoilla.

20 markkaa 1913

Aito 20 markan kultaraha painaa hyvin tarkalleen 6,45 grammaa, mutta Kiinan kopio on sekä aitoa rahaa paksumpi, että huomattavasti kevyempi noin 4,6 gramman painollaan. Kuten seuraavasta kuvasta käy hyvin ilmi, ei varsinaisia tunnistustekijäpoikkeamia aitojen ja kopioitujen vuoden 1913 20 markan kultarahojen välillä ole – muita kuin kopio kaikkien yksityiskohtien epäterävyys aitoihin rahoihin verrattuna. Lisäksi näitä kopioita esiintyy myös kullattuina, mikä tekee silmämääräisen tunnistamisen hieman haastavammaksi.

Aito 20 markan kultaraha vuodelta 1913 ylinnä ja kullattu 20 markan 1913 kopio alinna.
Kopiosta on kaupan COPY-stanssattuja ja stanssaamattomia versioita

20 markkaa 1932

20 markkaa 1932

Aitojen 20 markan alumiinipronssirahojen 1931 – 1939 normipaino on 13,0 grammaa + 0,039g eli käytännössä 12,96 – 13,04 grammaa.

500 markkaa 1951

500 markkaa 1951

Aitojen 500 markan hopearahojen 1951 hopeapitoisuus on 500 o/oo ja niiden normipaino on 12,0 grammaa + 0,096 grammaa eli käytännössä 11,9 – 12,1 grammaa.

500 markan olympiaraha vuodelta 1951 on kuulunut jo jonkin aikaa myös kiinalaisten repertuaariin. Vertailtaessa aitoa ja väärennettyä 500 markan olympiarahaa vuodelta 1951 on pakko todeta, että tekelerahojen arvo- ja tunnuspuolet ovat mitä mainiointa laatua. Mutta vain vilkaisu rahan reunaan kertoo, onko kyseessä aito vaiko kiinalaisten tekemä raha – aidossa rahassa on toistuvana kuviointina kalevalaiset kädet, kun taas tekeleissä on rihlattu reuna.

Rahasta tunnetaan myös niin sanottu Libanonin rahaväärennös, joka eroaa aidosta vain reunan kalevalaisten käsien osalta, jotka ovat Libanonin väärennöksessä väärin päin, eli alkuperäisten peilikuvia. Mielenkiintoiseksi Libanonin väärennöksen tekee se, että sen keräilyarvo on noin 2 000 euroa, mikä on huikea hinta aitoon 500 markan olympiarahaan vuodelta 1951 verrattuna, mikä on reilut sata euroa.

200 markkaa 1958 S

200 markkaa 1958

Aitojen 200 markan hopearahojen 1956 – 1959 hopeapitoisuus on 500o/oo ja niiden normipaino on 8,30 grammaa + 0,1g eli käytännössä 8,20 – 8,40 grammaa.

Modernit väriprintterikopiot

Erittäin ikävä ilmiö ovat viime vuosina markkinoille tulvineet väritulostimilla tehdyt kopiot suomalaisista seteleistä. Ne ovat varsin erehdyttäviä, mutta numismaattisesti täysin arvottomia. Onneksi niiden sarjanumerot pääsääntöisesti tunnetaan, ja niissä ei esiinny vaihtelua.

Vasemmalla puolella kuva 20 kopeekkaa 1840 No 69511 aidosta setelistä. Oikealla puolella kuva modernista kopiosetelistä.
Huomaa retusoidut virheet, kuten nastan jälki kotkan yläpuolella. Kopiosetelin paperin laatu on luonnollisesti erilaista kuin aidossa setelissä, mutta voi sitä tietämätön mennä tässäkin vipuun.
Lista tunnetuista Suomen seteleistä tehdyistä kopioista
Autonomian aika:
20 kopeekkaa 28 Oktober 1816 EI NUMEROA
20 kopeekkaa 1840 No 69511

50 kopeekkaa 13. Nov 1818 N:o 14541
50 kopeekkaa 1825 No 165075

75 kopeekkaa 1824 No 1000
75 kopeekkaa 1824 No 72858

1 rupla 30 Sept 1826 No 199827

2 ruplaa 28 Febr 1828 No 121260

3 ruplaa 1857 No 222857
3 ruplaa 1861 No 469578 leima MAKULERAD 1866 MITÄTÖN

25 ruplaa 1842 No 4089
25 ruplaa 1843 No 25392

25 p 1916 Col/His 0000005

50 p 1916 Col/His 0000009

1 mk 1860 No 25702
1 mk 1866 von Haartman / Nybergh No 102680
1 mk 1866 No 102680
1 mk 1867 No 83071
1 mk 1915 Bas/His 0159997
1 mk 1915 Sarja A Col/His 11048726
1 mk 1915 Sarja A Jär/Mul 11574558
1 mk 1916 Col/His 10348787
1 mk 1916 Col/The 19622204
1 mk 1916 KV Jär/Mul 20709338
1 mk 1916 Bas/Mul 21715283

3 mk 1860 Langenskiöld / Mendell No 17214
3 mk 1867 No 122199

5 mk 1875 No 0095303
5 mk 1878 No 1799883
5 mk 1878 No 4518662
5 mk 1886 No 2897247
5 mk 1886 No 3000087
5 mk 1897 kuusenhavut Ste/Lan No0834141
5 mk 1897 kuusenhavut Ste/Ahl No 5265485
5 mk 1897 männynhavut Ste/Ahl No 8410177
5 mk 1897 männynhavut Ber/Jäg No 12106217
5 mk 1909 Ste/The C 8276887
5 mk 1909 Col/The 19375069
5 mk 1909 KV Col/His 20213976
5 mk 1909 Sarja II Col/Mul 1403850

10 mk 1875 No 0352774
10 mk 1878 (leima 1886) Tam/Wes No 0186386
10 mk 1878 No 0569481
10 mk 1882 1794557
10 mk 1882 1938155
10 mk 1889 Cha/Lan 1370697
10 mk 1889 Cha/Lan 2054119
10 mk 1898 Col/Ahl No 6857549
10 mk 1898 Col/Jäg No 7056467
10 mk 1898 Ste/Lan No 8453826
10 mk 1909 Col/His 9451337
10 mk 1909 Col/His 10212294

12 mk 1862 No 0078876
12 mk 1862 No 0701763
12 mk 1862 C Wallenius / Ahlfors No 170158

20 mk 1862 No 137148
20 mk 1962 B No 041581
20 mk 1862 C Strömberg / Ignatius No 169892
20 mk 1883 0631214
20 mk 1883 1454900
20 mk 1894 Cha/Lan 0141275
20 mk 1894 Cha/Lan 0284718
20 mk 1898 Ber/Ahl No0096508
20 mk 1898 Weg/Jäg No3462179
20 mk 1898 Weg/Lan No3805991
20 mk 1909 Col/His 5749976
20 mk 1909 Jär/The 8894487
20 mk 1909 KV Col/His 9986533

SYP 25 mk 1866 No 42746
SYP 25 mk 1882 No 083687

40 mk 1862 No 101357

50 mk 1884 No 260610
50 mk 1884 No 289804
50 mk 1898 No0530378 EI ALLEKIRJOITUKSIA
50 mk 1898 yksipuolinen, ei sarjanumeroa
50 mk 1898 Ste/Lan No 0446013
50 mk 1909 Jär/His 1773940
50 mk 1909 Col/His 2141439

100 mk 1862 No 242088
100 mk 1862 Boije / rancken No317169
100 mk 1862 C Boije / Rancken No 169589
100 mk 1882 No 350724
100 mk 1882 No 638288
100 mk 1882 No 678933
100 mk 1898 yksipuolinen, ei numeroa
100 mk 1898 Weg/Ahl No 1147224
100 mk 1898 Weg/Jäg No1252672
100 mk 1909 Col/The 0745234
100 mk 1909 KV Col/Mul 2731913, kolmas numero 8 muutettu numeroksi 3
100 mk 1909 KV Jär/The 2971788
100 mk 1909 KV Col/The 2799085
100 mk 1909 sarja II Jär/The 4348676

500 mk 1878 No 052112
500 mk 1898 Col/Ahl No 134512
500 mk 1898 Ste/Lan No 159883
500 mk 1898 Col/Jäg No178606
500 mk 1909 Jär/Mul 127485
500 mk 1909 KV Jär/Mul 221577
500 mk 1909 KV Jär/Mul 229728
500 mk 1909 sarja II Bas/The 185236

1000 mk 1909 Jär/His 167734
1918 – 1957:
25 p 1918 Col/His 15178893

50 p 1918 Col/His 09559735

1 mk 1918 Jär/The 17880191
1 mk 1918 Jär/His 18436846

5 mk 1919 Jär/His 0000026
5 mk 1922 Ba2/Jäg D0975318
5 mk 1922 Litt A Grå2/Asp I0087843
5 mk 1922 Litt C Heu/Wah C0163624
5 mk 1922 Litt C Heu/Asp C0956906
5 mk 1922 Litt C Bur/Asp E0354354
5 mk 1939 Litt D Kiv/Asp A1971145
5 mk 1945 Litt A Kiv/Wah C8902134
5 mk 1945 Litt B Kiv/Asp A1935757
5 mk 1945 Litt B Tuo/Wah A0000000 Spécimen

10 mk 1918 Jär/The 2423031
10 mk 1918 Bas/His 7363160
10 mk 1922 Ba2/Jäg C0295676
10 mk 1922 Litt A Grå2/Asp I0600967
10 mk 1922 Litt B Heu/Asp A0689523
10 mk 1922 Litt C Heu/Asp C0175613
10 mk 1939 Litt D Heu/Als A2128737
10 mk 1945 Litt A Kiv/Asp C2237758
10 mki 1945 Litt A Rai/Asp C5994132
10 mk 1945 Litt B Kiv/Asp A7378890
10 mk 1945 Litt B Kek/Wah A0000000 Spécimen

20 mk 1918 Jär/Mul 4877495
20 mk 1922 Grå1/The A0812878
20 mk 1922 Litt A Grå2/Asp B0328389
20 mk 1922 Litt C Heu/Wah Q0818111
20 mk 1939 Litt D Heu/Als A9707473
20 mk 1945 Litt A Rai/Als A1612504
20 mk 1945 Litt B Kiv/Wah C8254289

VOP 25 mk 1918 C19066

50 mk 1918 Bas/His 0387486
50 mk 1918 bRÅ/hIS 0606880
50 mk 1922 Ba2/Mul B0411855
50 mk 1922 Litt A Heu/The E0050026
50 mk 1922 Litt C Ryt/Wah F0008784
50 mk 1939 Litt D Heu/Wah A2611214
50 mk 1939 Litt D Ram/Wah B5975736
50 mk 1939 Litt D A6749056
50 mk 1954 Litt A Tuo/Asp B6433033
50 mk 1945 Litt A Kiv/Asp C8585692
50 mk 1945 Litt B Kiv/Wah D0518180

100 mk 1918 Bas/His 2563120
100 mk 1922 Litt A Ryt/The F0763012
100 mk 1922 Litt B Ryt/Wah C0921532
100 mk 1922 Litt C Heu/Asp J0471517
100 mk 1922 Litt C Heu/Wah Z0606972
100 mk 1939 Litt D Heu/Wah A4401275?
100 mk 1945 Litt A Kiv/Wah A2948169
100 mk 1945 Litt B Kiv/Als F4950329
100 mk 1945 Litt B War/Sac AV6843538
100 mk 1945 Litt B Kek/Wah A0000000 Spécimen
100 mk 1955 War/Eng A3331124
100 mk 1955 Jut/Lei A6021935
100 mk 1957 Jut/Eng B6962017
100 mk 1957 War/Asp P4803257

500 mk 1922 Kal/Oas B402738
500 mk 1922 Litt C I Kal/Wah A449528
500 mk 1945 Litt B Jut/Car D4821057
500 mk 1922 Litt C II Kiv/Als E200932
500 mk 1945 Litt B Jut/Asp E9671980
500 mk 1955 Jut/Asp B0222422
500 mk 1956 War/Asp A8134225
500 mk 1956 Kar/Asp D3088533

1000 mk 1918 Bas/His 085491
1000 mk 1918 Brg/His 251621
1000 mk 1922 Heu/Asp B047248
1000 mk 1922 Litt C I Ryt/Wah A000000 Specimen
1000 mk 1922 Litt C III Rai/Car I541991
1000 mk 1922 Litt D Ram/Als A022349
1000 mk 1945 Litt A Rai/Asp A7810977
1000 mk 1945 Litt A Kiv/Asp B0136130
1000 mk 1945 Litt B Tuo/Car F9722080
1000 mk 1955 Ros/Asp O0549224
1000 mk 1955 Jut/Eng A0007332*
1000 mk 1955 Fie/Asp A0000000 SPECIMEN

5000 mk 1922 Litt A Ram/Wah, Ryt/Heu A003950
5000 mk 1939 Ryt/Asp A012546
5000 mk 1939 Ram/Als A246449
5000 mk 1945 Litt A Kiv/Wah D865984
5000 mk 1945 Litt A Kek/Car K677999
5000 mk 1955 Jut/Eng A0801028
5000 mk 1955 War/Eng B3656020

10000 mk 1955 Jut/Asp A0353245
1963 – 1993:
1 mk 1963 War/Asp AA0540805

5 mk 1963 War/Asp A0000424
5 mk 1963 Litt A Het/Pun K6056632
5 mk 1963 Litt B Lin/Pun P0806390

10 mk 1963 War/Tör M8426770
10 mk 1963 Litt A Sim/Tör Ö5949506
10 mk 1963 Litt A Kar/Luu AM6552522
10 mk 1980 Uus/Häm X1375062
10 mk 1980 Kar/Pun A0108960*
10 mk 1980 Litt A Uus/Hel 1051608555
10 mk 1986 Uus/Häm 1024408955
10 mk 1986 Uus/Pun 1085356395

20 mk 1993 Hol/Koi 2033019591
20 mk 1993 Häm/Hei 2090413600
20 mk 1993 Litt A Hol/Koi 2163273398
20 mk 1993 Litt A Lou/Hei 2163984917

50 mk 1963 Lei/Eng A4322772
50 mk 1963 War/Asp A0000000 SPECIMEN Näyte N:o 0168
50 mk 1963 Litt A Lei/Luu A0577674
50 mk 1963 Litt A Kar/Hel A1148614
50 mk 1963 Litt B Sim/Tör C1846700
50 mk 1977 Uus/Luu C0768178
50 mk 1977 Kul/Häm L1175138
50 mk 1986 Uus/Hel 3021471734
50 mk 1986 Litt A Kul/Koi 3051351150
50 mk 1986 Litt A Kor/Lev 3113470937

100 mk 1963 Lei/Asp A2567359
100 mk 1963 Ros/Hel D0158742
100 mk 1963 Sim/Asp A0000000 SPECIMEN Näyte N:o 0181
100 mk 1963 Litt A Kul/Tam E8997176
100 mk 1963 Litt A Lei/Vou A0076496*
100 mk 1976 Koi/Lin A0000237
100 mk 1976 Sim/Vou A0013147*
100 mk 1986 Uus/Pun 5008247818
100 mk 1986 Litt A Ale/Mäk 5096385105
100 mk 1986 Litt A Oll/Koi 5335697159

500 mk 1975 Uus/Pun A8488618
500 mk 1975 Uus/Lin A9778460
500 mk 1986 Uus/Koi 7014672173
500 mk 1986 Litt A Pun/Van 7013464541
500 mk 1986 Litt A Kul/Koi 7020011721

1000 mk 1986 Uus/KOi 8002666884
1000 mk 1986 Litt A 8033891494
1000 mk 1986 Litt A Kul/Mäk 8037729448
Copyright © 2022

Stenvest Oy, Klaus Damstén, Siltatie 3 A 9, 00140 HELSINKI