Mielenkiintoisia artikkeleita kolikoista, seteleistä ja numismatiikasta

Operaatio Bernhard

Toisen maailmansodan aikana natsien ylin johto kehitteli useita suunnitelmia liittoutuneiden vihollistensa horjuttamiseksi ja heikentämiseksi. Eräs kehitelty, aloitettu, muttei koskaan menestyksekkäästi […]

Lue lisää

10 penniä 1867 kultaa, uniikki mysteeriraha

Suomen numismatiikan eräs kummajainen on kultaan lyöty 10 pennin raha vuodelta 1867. Ensimmäisen kerran rahasta kirjoitettiin vuonna 1974, jolloin Aimo […]

Lue lisää

Vanha väärennös 50 pennin rahasta 1876

Eräs keräilijöiden mieliä eniten innostaneista rahoista on ilman muuta 50 pennin hopearaha vuodelta 1876. Sen syntytarina on vielä nykyisinkin hämärän […]

Lue lisää

Väärennetty 1 markka 1949 kuparia

Kaikkein vaarallisimmat itsenäisyyden ajan rahojen väärennökset ovat vuoden 1949 kuparimarkasta eri aikoina tehtaillut väärennökset ja kopiot. Näiden 1 markan kuparirahojen […]

Lue lisää

10 markkaa ”Järvisen väärennös” 1930 – 1931

Suomalaisista rahoista tehdyistä väärennöksistä on varmasti mielenkiintoisin ns. monttööri Järvisen 10-markkainen. Kyseessä on tiettävästi ainoa Suomen metalliraha, jota on teollisesti […]

Lue lisää

Helsingin olympialaisten 1952 kunniaksi lyödyt juhlarahat

Olympiakisojen uusi alku tapahtui vuonna 1896, jolloin noin 1 500 vuoden tauon jälkeen ranskalainen pedagogi ja historioitsija paroni Pierre de […]

Lue lisää

Väärennetyt 500 markan olympiarahat 1951 ja 1952

Keväällä 1974 syntyi P. Erkkilälle ja kahdelle muulle ”yrittäjähenkiselle” herrasmiehelle idea Helsingin olympiarahojen väärentämisestä ja se toteutettiin beirutilaisten ”alihankkijoiden” myötävaikutuksella. […]

Lue lisää

Kultainen Helsinki-mitali

Vuonna 1955 teki Helsingin kaupunginvaltuusto päätöksen kultaisen Helsinki-mitalin perustamisesta 30. marraskuuta 1955 seuraten Tukholman kaupungin vuonna 1938 perustaman vastaavanlaisen S:t […]

Lue lisää

Kultaharkot

Harkot ovat jopa rahoja vanhempi jalometallien säilytysmuoto. Alun perin kultaharkot olivat hyvin pelkistettyjä ja suuria, nykyään niitä löytyy eri kokoisina […]

Lue lisää

Ahvenanmaan taalerit 1991 – kolmen vuosikymmenen takaiset skandaalirahat

Reilut 30 vuotta sitten kuului Ahvenanmaalta kummia, siellä oli päätetty lyötättää ja laskea liikkeelle ihan ikiomia rahoja, omia postimerkkejähän Ahvenanmaalla […]

Lue lisää

Ahvenanmaan virallinen 100 markan juhlaraha ja PAF-taalerit

Reilut 30 vuotta sitten kuului Ahvenanmaalta kummia, siellä oli päätetty lyötättää ja laskea liikkeelle ihan ikiomia rahoja, omia postimerkkejähän Ahvenanmaalla […]

Lue lisää

Venäjän ruplan juuret ja alkuvuodet

Teorian mukaan sana ”rupla” on johdettu venäjän verbistä рубить (rubit), ”leikata, pilkkoa, paloitella”, koska ruplaa pidettiin hopeisesta grivnasta leikkattuna palana. […]

Lue lisää

Suuret setelit: kokoa, suuria nimellisarvoja ja ostovoimaa!

”Annan toisten mä talletella suuret setelit, ne multa pitkät vain saa…” laulettiin aikoinaan, mutta kuinka suuria seteleitä sitten on tehtykään? […]

Lue lisää

Paperiraha

Niin kauan kun on ollut jonkinlaista kirjoitusalustaksi sopivaa materiaalia ja kirjoitustaitoa, on ollut olemassa kaikenlaisia velkakirjoja ja lainatodistuksia. Mitä on […]

Lue lisää

Inflaatio

Inflaatio on talouselämän ilmiö, jossa rahan ostovoima laskee ajan myötä. Inflaatio on määritelty joko mainituksi rahan ostovoiman heikkenemiseksi tai hintojen […]

Lue lisää

Neuvostoliiton ruplat toisen maailmansodan jälkeen

Toinen maailmansota oli Neuvostoliitolle, kuten yleensäkin sotaa käyville maille, ankaran talouspulan ja seteli-inflaation aikaa. Sotaponnisteluiden rahoittaminen vaati setelipainojen jatkuvaa käyttöä […]

Lue lisää

Neuvostoliiton ruplat ennen toista maailmansotaa

Taustaa Niin sanottuina sotakommunismin vuosina (1918 – 1921) oli koko Venäjä enemmän tai vähemmän kaaoksen tilassa. Sodan kaikki osapuolet laskivat […]

Lue lisää

Punta

Englannilla oli 1960-luvun loppuun asti käytössään varsin monimutkainen rahajärjestelmä, jonka juuret ulottuivat antiikin Rooman rahajärjestelmään. Keisari Augustuksen aikana luotiin Rooman […]

Lue lisää

Kullan ja hopean arvosuhde ja sen kehittyminen

Metallit ovat varsin optimaalisia materiaaleja rahaksi – mitä harvinaisemmat ja halutummat, sen parempi! Metalliesineitä onkin käytetty rahana oikeastaan metallien jalostuksen […]

Lue lisää

Yhdysvaltain dollari

Erityisesti 1400-luvun lopulla Euroopasta löydetyt rikkaat hopeaesiintymät ja 1500-luvulla alkaneet Amerikan löytö/ryöstöretket tekivät mahdolliseksi tuottaa hopearahaa niin paljon, että sillä […]

Lue lisää

Frangi

Frangi on ehkä yksi tunnetuimmista rahayksiköistä, ja vaikka frangien ”alkukoti” Ranska vaihtoikin sen euroon vuonna 2002 on frangeja vielä käytössä […]

Lue lisää

Markan historia

Jo 1000-luvulla oli painoyksikkö mark eli markka käytössä nykyisen Saksan alueella jalometallien (kulta ja erityisesti hopea) painoyksikkönä. Tuolloinen mark vastasi […]

Lue lisää
Copyright © 2022

Stenvest Oy, Klaus Damstén, Siltatie 3 A 9, 00140 HELSINKI