Mielenkiintoisia artikkeleita kolikoista, seteleistä ja numismatiikasta

Kultaväärennös – Kultapinnoitetut kultarahojen ja kultaharkkojen volframiväärennökset

Jorma J. Imppola Mitä volframi on? Volframi on hopeanvalkeaa metallia, mutta se tummuu ilmassa, koska se muodostaa pinnalleen suojaavan oksidikerroksen. […]

Lue lisää

Kuparin/pronssin ja hopean arvosuhteen kehitys rahametalleina

Jorma J. Imppola Nykyisin kuparia ja siitä seostettua rahapronssia käytetään pääasiassa pieniarvoisten vaihtorahojen materiaalina. Kupari sekä kuparin ja tinan seos […]

Lue lisää

100 ja 200 markan kultarahat 1926

Jorma J. Imppola Ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa vuonna 1917 tapahtui Venäjällä vallankumous, jonka seurauksena Suomi saavutti itsenäisyyden joulukuussa 1917 – itsenäisyysjulistus […]

Lue lisää

Kultasormukset ja muut kultakorut vaurauden säilyttäjänä ja maksuvälineinä

Jorma J. Imppola Kaikkialla, missä on ollut jonkinlaista yhteiskuntarakennetta, on ollut käytössä myös jonkinlainen primitiivinen maksuvälineistö. Hyvällä maksuvälineellä/rahalla on seuraavat […]

Lue lisää

Brutuksen kultaraha eli Traakian Dynastian/Koson II:n kultastaatteri

Jorma J. Imppola Rooman tasavallan lopun ajalta löytyy rahaerikoisuus, joita on tullut takavuosina varsin runsaasti markkinoille. Kyseessä on kultainen staatteri, […]

Lue lisää

Suomen harvinaisin kultarahavariantti 10 markkaa 1879/6

Jorma J. Imppola Ylivoimaisesti harvinaisin suomalainen kultarahavariantti on 10 markan kultaraha vuodelta 1879, jonka vuosiluvun viimeinen numero on kaiverrettu erehdyksessä […]

Lue lisää

Operaatio Bernhard

Jorma J. Imppola Toisen maailmansodan aikana natsien ylin johto kehitteli useita suunnitelmia liittoutuneiden vihollistensa horjuttamiseksi ja heikentämiseksi. Eräs kehitelty, aloitettu, […]

Lue lisää

10 penniä 1867 kultaa, uniikki mysteeriraha

Jorma J. Imppola Suomen numismatiikan eräs kummajainen on kultaan lyöty 10 pennin raha vuodelta 1867. Ensimmäisen kerran rahasta kirjoitettiin vuonna […]

Lue lisää

Vanha väärennös 50 pennin rahasta 1876

Jorma J. Imppola Eräs keräilijöiden mieliä eniten innostaneista rahoista on ilman muuta 50 pennin hopearaha vuodelta 1876. Sen syntytarina on […]

Lue lisää

Väärennetty 1 markka 1949 kuparia

Jorma J. Imppola Kaikkein vaarallisimmat itsenäisyyden ajan rahojen väärennökset ovat vuoden 1949 kuparimarkasta eri aikoina tehtaillut väärennökset ja kopiot. Näiden […]

Lue lisää

10 markkaa ”Järvisen väärennös” 1930 – 1931

Jorma J. Imppola Suomalaisista rahoista tehdyistä väärennöksistä on varmasti mielenkiintoisin ns. monttööri Järvisen 10-markkainen. Kyseessä on tiettävästi ainoa Suomen metalliraha, […]

Lue lisää

Helsingin olympialaisten 1952 kunniaksi lyödyt juhlarahat

Jorma J. Imppola Olympiakisojen uusi alku tapahtui vuonna 1896, jolloin noin 1 500 vuoden tauon jälkeen ranskalainen pedagogi ja historioitsija […]

Lue lisää

Väärennetyt 500 markan olympiarahat 1951 ja 1952

Jorma J. Imppola Keväällä 1974 syntyi P. Erkkilälle ja kahdelle muulle ”yrittäjähenkiselle” herrasmiehelle idea Helsingin olympiarahojen väärentämisestä ja se toteutettiin […]

Lue lisää

Kultainen Helsinki-mitali

Jorma J. Imppola Vuonna 1955 teki Helsingin kaupunginvaltuusto päätöksen kultaisen Helsinki-mitalin perustamisesta 30. marraskuuta 1955 seuraten Tukholman kaupungin vuonna 1938 […]

Lue lisää

Kultaharkot

Harkot ovat jopa rahoja vanhempi jalometallien säilytysmuoto. Alun perin kultaharkot olivat hyvin pelkistettyjä ja suuria, nykyään niitä löytyy eri kokoisina […]

Lue lisää

Ahvenanmaan taalerit 1991 – kolmen vuosikymmenen takaiset skandaalirahat

Jorma J. Imppola Reilut 30 vuotta sitten kuului Ahvenanmaalta kummia, siellä oli päätetty lyötättää ja laskea liikkeelle ihan ikiomia rahoja, […]

Lue lisää

Ahvenanmaan virallinen 100 markan juhlaraha ja PAF-taalerit

Jorma J. Imppola Reilut 30 vuotta sitten kuului Ahvenanmaalta kummia, siellä oli päätetty lyötättää ja laskea liikkeelle ihan ikiomia rahoja, […]

Lue lisää

Venäjän ruplan juuret ja alkuvuodet

Jorma J. Imppola Teorian mukaan sana ”rupla” on johdettu venäjän verbistä рубить (rubit), ”leikata, pilkkoa, paloitella”, koska ruplaa pidettiin hopeisesta […]

Lue lisää

Suuret setelit: kokoa, suuria nimellisarvoja ja ostovoimaa!

Jorma J. Imppola ”Annan toisten mä talletella suuret setelit, ne multa pitkät vain saa…” laulettiin aikoinaan, mutta kuinka suuria seteleitä […]

Lue lisää

Paperiraha

Jorma J. Imppola Niin kauan kun on ollut jonkinlaista kirjoitusalustaksi sopivaa materiaalia ja kirjoitustaitoa, on ollut olemassa kaikenlaisia velkakirjoja ja […]

Lue lisää

Inflaatio

Jorma J. Imppola Inflaatio on talouselämän ilmiö, jossa rahan ostovoima laskee ajan myötä. Inflaatio on määritelty joko mainituksi rahan ostovoiman […]

Lue lisää

Neuvostoliiton ruplat toisen maailmansodan jälkeen

Jorma J. Imppola Toinen maailmansota oli Neuvostoliitolle, kuten yleensäkin sotaa käyville maille, ankaran talouspulan ja seteli-inflaation aikaa. Sotaponnisteluiden rahoittaminen vaati […]

Lue lisää

Neuvostoliiton ruplat ennen toista maailmansotaa

Jorma J. Imppola Taustaa Niin sanottuina sotakommunismin vuosina (1918 – 1921) oli koko Venäjä enemmän tai vähemmän kaaoksen tilassa. Sodan […]

Lue lisää

Punta

Jorma J. Imppola Englannilla oli 1960-luvun loppuun asti käytössään varsin monimutkainen rahajärjestelmä, jonka juuret ulottuivat antiikin Rooman rahajärjestelmään. Keisari Augustuksen […]

Lue lisää

Kullan ja hopean arvosuhde ja sen kehittyminen

Jorma J. Imppola Metallit ovat varsin optimaalisia materiaaleja rahaksi – mitä harvinaisemmat ja halutummat, sen parempi! Metalliesineitä onkin käytetty rahana […]

Lue lisää

Yhdysvaltain dollari

Jorma J. Imppola Erityisesti 1400-luvun lopulla Euroopasta löydetyt rikkaat hopeaesiintymät ja 1500-luvulla alkaneet Amerikan löytö/ryöstöretket tekivät mahdolliseksi tuottaa hopearahaa niin […]

Lue lisää

Frangi

Jorma J. Imppola Frangi on ehkä yksi tunnetuimmista rahayksiköistä, ja vaikka frangien ”alkukoti” Ranska vaihtoikin sen euroon vuonna 2002 on […]

Lue lisää

Markan historia

Jorma J. Imppola Jo 1000-luvulla oli painoyksikkö mark eli markka käytössä nykyisen Saksan alueella jalometallien (kulta ja erityisesti hopea) painoyksikkönä. […]

Lue lisää
Copyright © 2024

Stenvest Oy, Klaus Damstén, Siltatie 3 A 9, 00140 HELSINKI