10 penniä 1867 kultaa, uniikki mysteeriraha

Suomen numismatiikan eräs kummajainen on kultaan lyöty 10 pennin raha vuodelta 1867. Ensimmäisen kerran rahasta kirjoitettiin vuonna 1974, jolloin Aimo Linkosalmi kirjoitti Numismaatikko -lehdessä 6/1974 sivulla 27 julkaistussa artikkelissaan ”Kultainen 10 penninen vuodelta 1867” rahan olleen kaupan 9.-10. 11. 1974 pidetyssä B. Ahlstöm Mynthandel Ab:n huutokaupassa kohdenumerolla 1103 (vapaasti ruotsista käännetyllä) kohdekuvauksella ”10 penniä 1867. Lyöty kullasta. Paino 26,95 grammaa. Uniikki. Kunto 01, arviohinta 100 000 kr.” Rahan myyntihinnaksi tuli 81 000 kr, mikä vastaa inflaatiokorjatussa nykyrahassa noin 55 000 euroa.

Huutokauppaluettelon lisäinformaation mukaan 9. elokuuta 1877 annetun rahalain nojalla tuli Suomen markasta kultakantainen ja seuraavana vuonna lyötiin ensimmäiset 10 ja 20 markan kultarahat kokonaispainoiltaan 3,23 ja 6,45 grammaa. Kohdekuvauksen mukaan raha on siten Suomen ensimmäinen kultarahalyönti ja se painaa huomattavasti enemmän kuin myöhemmät kultarahat. Kohteen spekuloidaan kuvauksen mukaan olevan luultavasti koerahan, joka valmistettiin kultakantan siirtymisen valmisteluiden yhteydessä. Tätä kultalyöntiä ei tunneta Tolstoin eikä Mihailevitsin luetteloissa.

Linkosalmen mukaan ei edellä oleva lisäinformaatio voi pitää paikkaansa, koskapa miksi olisi ollut tarvetta lyödä kymmenen vuotta ennen varsinaista kultakantaa edes koerahana kultaversio tavallisesta 10-pennisestä? Itsekin olen sitä mieltä, että tuolloin, vain pari vuotta hopeakantaisen markan luomisen jälkeen, ei ”kultakannan harjoittelu” ole mitenkään uskottava selitys. Kyseessä ei ole siis mikään koeraha, vaan ns. off metal strike, eli muusta kuin asetuksen mukaisesta metallista lyöty erityislyönti.

Rahan historiasta Linkosalmi tiesi sen verran, että se myytiin Schulmann:in huutokaupassa Amsterdamissa 1950 -luvun lopulla eräälle suomalaiselle ostajalle. Kyseinen raha oli sittemmin erään välikäden kautta päätynyt B. Ahlströmin marraskuun 1974 huutokauppaan. Linkosalmi tuo artikkelissa esille myös erään mielestään epävarman huhun, jonka mukaan aikanaan hyvin tunnettu filatelisti ja keräilijä, ranskalais-itävaltalainen kreivi Philipp Arnold La Renotiere von Ferrari (1850 – 1917) olisi vuonna 1867 lähettänyt kaikille Euroopan rahapajoille kultaa, ja pyytänyt niitä lyömään tästä kullasta aidoin meistein sinä vuonna lyötyjä rahoja. Saman tarinen mukaan olisi muitakin suomalaisia metallirahoja tältä vuodelta olemassa lyötyinä kultaan. On myöskin oletettu, että rahojen lyöminen olisi tapahtunut vasta 1900-luvun alkupuolella.

Linkosalmi täydentää rahan historiaa Numismaatikko -lehdessä 5/1988 sivulla 198 julkaistussa artikkelissaan, jonka mukaan raha oli ollut myynnissä amsterdamilaisen Jacques Schulman:in huutokaupassa 1.-4. toukokuuta 1962 numerolla 2023: ”Alexander II, 10 penniä 1867 struck of gold, 27 gr. Of the highest rarity, probably unique. E. F. (2750,-)”. Linkosalmi otti yhteyttä ko. rahaliikkeeseen ja sai selville, että raha jäi itse huutokaupassa myymättä, mutta se myytiin huutokaupan jälkeen 450 US-dollarilla. Koska 1 USD oli tuohon aikaan noin 3,6 NLG, vastasi hinta noin 1 600 guldenia eli hinnan alennus oli tuntuva.

Samassa vuoden 1988 artikkelissaan Linkosalmi kirjoittaa, että Tuukka Talvio on esittänyt rahan olevan rahapajan tai sen työntekijöiden lyöttämä syntymäpäivälahja rahapajan johtaja August Friedrich Soldanille, joka taytti 13. heinäkuuta vuonna 1867 juhlavat 50 vuotta. Tämä onkin varsin uskottava teoria, koskapa esimerkiksi kreivi Ferrari -teorian esille tuomia muiden suomalaisten nimellisarvojen kultalyöntejä ei tunneta. 10 pennin raha oli myöskin käytössä olleista rahoista suurikokoisin, eli sitenkin sopiva kultalyöntinä edustavaksi syntymäpäivälahjaksi.

Tuukka Talvio kertoo Numismaattisen aikakauslehden numeron 2/2000 sivuilla 45-46 julkaistussa artikkelissaan ”10 penniä kultaa 1867 Pieni lisätieto”, että Leonid Södermanin 27. 11. 1973 päivätyssä kirjeessä, jonka kopion Hannu Männistö luovutti tiedotuslehden käyttöön, on mukasa maininta ”Hallussani on 10 penniä 1867 KULTAA. Raha on ainoa tunnettu kpl., siis UNICUM. Kuntoisuus on 1+/01. se on luultavasti, jopa melko varmasti, valmistettu eli LYÖTY Helsingin rahapajassa, tunnetun viime vuosisadan keräilijän markiisi Ferrarin laskuun. Hänellä oli tapanaan tilaamaan (sic) kuparirahoja kullassa. Hinta on sfr. 45.000,-.”

Linkosalmen artikkelissaan vuonna 1974 mainitsema ”välikäsi” lienee siis ollut Leonid Söderman, joka Talvion artikkelin mukaan saattoi olla se keräilijä, joka osti rahan vuonna 1962 Schulmann:ilta. Myös Linkosalmen artikkelissa esitellyn Ferrari -teorian alkuperä on näin tullut selvitetyksi. Kirjeessä mainittu hintapyyntö 45 000 SFR oli tuolloin 67 000 SEK, minkä valossa Ahlströmin pyyntihinta 100 000 SEK ja hyväksytty myyntihinta 81 000 SEK tuntuvat luontevilta.

Seuraavan kerran tämä raha putkahti esiin New Yorkissa Heritage NY Signature Sale #296 -rahahuutokaupassa 27.-30. heinäkuuta 2002, jossa raha oli myynnissä kohdenumerolla 11903. Kohteen kuvaus: ”Alexander II 1867 10 pennia struck in gold, Crowned monogram / Date and value in wreath, KM-Pn7, 26.99 gm, cleaned XF with rim bumps. The first gold issue struck for Finland and a Unique (the only example known) piece. Struck under Russian domination and struck 11 years before the production of any other Finnish gold coins. A major Scandinavian rarity.”

10 penniä 1867 kultaa. Lähde: https://www.acsearch.info/image.html?id=105747, alkuperäiset kuvat HeritageCoin.com, kuvien yhdistely ja muokkaus: Jorma Imppola

Tässä vaiheessa kyseisen rahan ja minun polut kohtasivat – ainakin välillisesti. Saatuani heinäkuun 2002 alussa tietää, että kyseinen raha on kaupan, sovin varsin varakkaan silloisen yliopistokollegani kanssa, että koska minulla oli käyttäjätunnukset Heritage:n huutokauppoihin, voisin tehdä rahasta etukäteistarjouksen internetin kautta – ja jos onni olisi myötä, hän sitten ostaisi rahan. Internet-osuuden päätyttyä oli tajouksemme 6 000 USD johdossa, mutta varsinaisessa salihuutokaupassa 30. heinäkuuta 2002 teki joku korkeamman tarjouksen (6 250 USD) ja jäin kollegani kanssa lehdellä soittelemaan. Kohteen loppuhinnaksi huutomaksuineen tuli 7 762,50 USD.

Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että Heritagen internet-huutokauppatilastoissa raha on luokiteltu MYYMÄTTÖMÄKSI (Not Sold)! Tämä voi Heritagen omien sivujen mukaan johtua siitä, että kohteelle astettua minimihintaa ei saavutettu tai että se jostain syystä poistettiin myynnistä. Tämän jälkeen raha ei ole esiintynyt missään julkisissa yhteyksissä eikä siitä sen jälkeen löydy mitään muuta tietoa.

10 pennin kuparirahoista vuodelta 1867 tunnetaan erilaisia vuosiluvun yksityiskohtavariantteja:

  • leveä numeroiden 6 ja 7 väli, hoikka numeron 7 lippa, suora 6
  • leveä numeroiden 6 ja 7 väli, tukeva numeron 7 lippa, 6 hieman vinossa
  • kapea numeroiden 6 ja 7 väli, tukeva numeron 7 lippa, 6 hieman vinossa

Tämän artikkelin aiheena oleva kultalyönti on näistä viimeistä tyyppiä eli siinä on kapea numeroiden 6 ja 7 väli ja tukeva numeron 7 lippa sekä hieman vinossa oleva numero 6.

Vuosilukujen 1867 vertailua. Ylinnä vuoden 1867 10-pennisen 3 erilaista vuosilukuvarianttia, alinna kultaisen rahan vuosiluku.

Mielenkiintoista nähdä, milloin ja missä yhteydessä tämä yli 150-vuotias harvinainen erikoisuus seuraavaksi pulpahtaa esiin.

Copyright © 2022

Stenvest Oy, Klaus Damstén, Siltatie 3 A 9, 00140 HELSINKI